Kustannustoimittajana työskentelevä Hanna palasi kymmenen ulkomaanvuoden jälkeen Suomeen loppukesästä 2023. Hän sai pian puolen vuoden määräaikaisuuden aiemmalta työnantajaltaan. Helmikuussa 2024 työt loppuivat, ja Hanna jäi työttömäksi. Hän oli liittynyt Journalistiliittoon ja työttömyyskassaan hieman liian myöhään, eikä ansiosidonnaiseen päivärahaan oikeuttava puolen vuoden jäsenyys ehtinyt täyttyä. Hanna jäi Kelan peruspäivärahalle.
Hanna esiintyy jutussa vain etunimellään asian arkaluonteisuuden vuoksi.
Hanna selvisi säästöillään, asumistuella ja peruspäivärahalla vuoden 2025 alkuun. Tuolloin hän keksi ryhtyä lähettämään kustantamoihin avoimia hakemuksia, esimerkiksi piilotyöpaikkojen varalta.
Hanna haki kustantamoista kokoaikatyötä. Sitä ei löytynyt. Hän sai kuitenkin satunnaisia kustannustoimittajakeikkoja. Näiden lisäksi hän teki tuurauksia suomen kielen opettajana.
Jokainen tienattu euro pienensi Hannan peruspäivärahaa 50 sentillä. Työtulojen ja sovitellun päivärahan yhdistelmä piti Hannan taloustilanteen siedettävänä, joskaan yhteenlasketut tulot eivät riittäneet edes vuokraan.
Kustantamot maksavat palkkionsa työkorvausverokortilla. Silloin työnantaja ei pidätä palkkioista sivukuluja, kuten sairausvakuutus- ja eläkemaksuja.
Loppukeväästä 2025 Hanna kuuli Journalistiliiton tilaisuudessa, että työkorvausverokortille kertyneiden vuositulojen ylittäessä 9 200 euroa hänen on lain mukaan otettava yrittäjän YEL-vakuutus.
Näin Hanna myös teki. Elokuussa tilanne alkoi kuitenkin näyttää siltä, että loppuvuodesta keikkoja ei enää olisi. Hanna soitti eläkeyhtiöön ja luopui eläkevakuutuksesta elokuun lopussa.
Joulun alla tapahtui käänne, jota Hanna kuvailee ”henkilökohtaisen helvettinsä” alkamiseksi. Sekä työvoimaviranomainen että Kela lähettivät Hannalle selvityspyynnön vuoden 2025 yritystoiminnasta. Kela ilmoitti harkitsevansa, pitääkö Hannan asumistuki ja 3 100 euroa peruspäivärahaa periä vuoden 2025 ajalta takaisin.
Kysymys on siitä, että viranomainen määrittelee Hannan yrittäjäksi tämän ottaman YEL-vakuutuksen takia. Näin siitä huolimatta, että Hannalla ei ole yritystä, ei y-tunnusta, eikä yrittäjänkaltaista toimintaa.
Työvoimaviranomaisten himmeli on monimutkainen. Kela maksaa etuudet ja lähettää selvityspyynnöt mutta ei kuitenkaan itse selvitä hakijoiden tilannetta. Sen tekevät alueelliset työllisyyspalvelut, jotka ovat esimerkiksi kunnan vastuulla. Tarvittaessa alueellinen työvoimaviranomainen lähettää selvityspyynnön Kelalle, joka toimittaa sen edelleen tuenhakijalle.
Lisäksi on valtakunnallinen KEHA-keskus. Se vastaa työttömyysturvan edellytysten arvioinnista tulkinnanvaraisissa tapauksissa.
Hannan mukaan on selvää, että tiedonkulku eri viranomaisten välillä ja jopa Kelan sisällä on heikkoa.
”Nyt Kelalle oli tullut mukamas yllätyksenä, että olen tehnyt keikkoja, vaikka tulorekisterini näkyy Kelalle reaaliajassa”, Hanna sanoo.
”Ja vaikka olin koko vuoden 2025 ajan täytellyt sovitellun päivärahan hakemuksia, ja merkinnyt niihin keikkani ja työtuntini.”
Hanna kertoo vastanneensa työvoimaviranomaisen ja Kelan toistuviin selvityspyyntöihin ja lähettäneensä viranomaiselle tositetta tositteen perään.
”Epävarmuus kuormitti joulu – tammikuussa niin, että pahimmillaan nukuin kuuden viikon ajan vain kolme tuntia yössä”, hän sanoo.
”Olen juuri ja juuri pysynyt taloudellisesti pinnalla. Miten minulla olisi maksaa senttiäkään takaisin?”
Viranomainen tulkitsee, että Hannan ”yritystoiminta” tarkoittaa, ettei hän ole ollut työmarkkinoiden käytettävissä eikä siten myöskään oikeutettu päivärahaan.
”Olisin ollut kokopäivätyöhön heti valmis ihan kaikissa tilanteissa”, Hanna sanoo.
Olisiko Hanna sitten voinut olla ottamatta YEL-vakuutusta? Virallinen totuus on ei, mutta on todennäköistä, että 9 200 euron tulorajan pieneen ylitykseen ei olisi kiinnitetty huomiota. Hanna halusi kuitenkin toimia oikein.
Työvoimapalvelu ei Hannan mukaan etukäteen kertonut, että vakuutuksen ottaminen tai tulorajan ylittäminen voisi johtaa siihen, että hänet tulkitaan yrittäjäksi.
Monen Journalistiliiton jäsenen työelämä koostuu erilaisista pätkätöistä. Näiden ohella moni turvautuu työttömyysturvaan. Työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntö on erilaista riippuen siitä, minkälaisessa muodossa työtä tehdään, Journalistiliiton juristi Tytti Oras sanoo
Työttömyysturvan ei ole tarkoitus kattaa niin sanottua yrittäjäriskiä. Päätoimisella yrittäjällä ei sen vuoksi ole siihen oikeutta.
Ongelmana ovat Oraksen mukaan työvoimaviranomaisen sattumanvaraiset tulkinnat.
”Yrittäjämääritelmät eivät ole juurikaan vastanneet inhimillistä arkikokemusta”, Oras sanoo.
”Sanat kuten työkorvaus, palkkio, YEL tai ennakkoperintärekisteri viittaavat aina yrittämiseen. Valitettavan usein nämä termit ovat tulleet tuenhakijoille tutuiksi vasta, kun on liian myöhäistä, esimerkiksi kun maksettuja päivärahoja karhutaan takaisin.”
Oraksen mukaan selvitysprosessi on lisäksi todella monimutkainen.
”Paperibyrokratia ei ainakaan auta selviämään takaisinperintätilanteen järkyttävyydestä.”
Byrokratiaan voi olla lähikuukausina luvassa helpotusta. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisi tammikuussa poikkeuksellisen suorasanaisen selvityksen yrittäjien oikeudesta työttömyysturvaan.
Selvityksen mukaan KEHA-keskus on usein laiminlyönyt hakijan työn todellisen määrän huolellisen selvittämisen. TEM edellyttää, että selvitykset tehdään jatkossa huolellisesti.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Timo Meling huomauttaa KEHA-keskuksen olevan virkahierarkiassa ministeriön alainen virasto.
”Me emme voi sanella heidän ratkaisujaan, mutta tuemme jatkossa näiden linjaustemme toimeenpanoa.”
Ministeriö järjestää vuoden 2026 aikana koulutusta sekä KEHA-keskukselle että muille työvoimaviranomaisille. Ministeriö aikoo myös seurata, siirtyvätkö sen linjaukset käytäntöön. Nyt tehty selvitys uusitaan ”loppuvuoden hujakoilla”, Meling sanoo.
Selvityksen mukaan työvoimaviranomaisen pitäisi myös luottaa hakijan omiin selvityksiin työnsä määrästä. Näin ei tällä hetkellä läheskään aina ole.
”Asia ei sinänsä ole uusi”, Meling sanoo.
”On tutkittu, että hyödyt ylittävät haitat, jos hakijaa uskotaan silloin kun erityistä syytä epäillä ei ole. Kaikesta ei tarvita asiakirjaselvitystä.”
Maaliskuun lopussa Hannan tilanne oli edelleen auki. On yhä harkinnassa, peritäänkö vuoden 2025 tukia takaisin. Harkinnan ajaksi peruspäivärahan maksaminen on jäädytetty. On epäselvää, ehtiikö ministeriön uusi linjaus vaikuttaa Hannan tilanteeseen.
Hanna tapasi maaliskuun alkupuolella sattumalta auttamishaluisen juristin, jonka avulla hän on saanut avattua tapauksen KEHA:n uudelleen arvioitavaksi. Hän on vedonnut muun muassa ”yritystoimintansa” päättymiseen.
Asian venyminen stressaa, ja virkailijoiden mielivalta turhauttaa.
Jos jokin, niin päiväraha-asian selvittely tuntuu kokopäivätyöltä.
”Tarjottuja kustannustoimittajan keikkoja en ole uskaltanut nyt ottaa, opettajan töitä kyllä, koska niistä työnantaja maksaa sivukulut. Rahat ovat riittäneet jotenkin, mutta esimerkiksi ruokarahaa olen joutunut lainaamaan ystäviltäni.”
Maaliskuun lopussa Hannalle tarjottiin kokopäivätyötä. Työ olisi edellyttänyt palkkatukea. Sen työvoimaviranomainen kuitenkin eväsi Hannalta, koska tämä ”ei ole työtön työnhakija”. Näin siitä huolimatta että Hannalla on viranomaisen kanssa voimassa oleva työllistymissopimus ja raportointivelvollisuus vähintään neljästä kuukausittain haetusta työpaikasta.
”Työkkäri ei ole kertaakaan elämässäni auttanut minua työllistymään”, Hanna sanoo.
”Nyt he päinvastoin torpedoivat työpaikkani.”
Freelanceasioihin erikoistunut Journalistiliiton juristi Heini Hietikko sanoo työvoimaviranomaisen tulkitsevan hakijan yrittäjäksi käytännössä aina, jos tämä on ottanut YEL-vakuutuksen.
”Riippumatta siitä, kuinka paljon tai vähän on tienannut tai montako tuntia työskennellyt. Ongelma on luovilla aloilla yleinen”, Hietikko sanoo.
”On riski kertoa viranomaiselle yrittämisestä. Työvoimaviranomaisten ohjeistus ja laki mahdollistavat sivutoimiseksi yrittäjäksi tulkitsemisen, mutta tulkinnat ovat usein hyvin kaavamaisia. Tapauskohtaista harkintaa on harvoin.”
Uusimmassa lehdessä
- Ylen Kajaanin kutistunut toimitus seuraa koko Kainuuta. Seurasimme päivän, miten väki riittää deskiin, Oulujärven jäälle ja Suomussalmelle pitkän ajomatkan päähän.
- Ministeriö lupaa suitsia työttömyyskorvausten selvitysbyrokratiaa
- Milloin verkossa roihuava rasismi kelpaa juttuaiheeksi?
- Kulturtidskrifter slåss om krympande anslag – Astra har näsan över vattenytan