Sananvapaus

Kansanedustaja ilmoittaa kaiken kokemansa häirinnän viranomaisille, vartijan häirintä voi jatkua myös työajan ulkopuolella

Häirintä on poliitikoille tuttua. Kansanedustaja Iiris Suomela pitää vaarallisimpana niin kutsuttua maalittamista. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Journalistien häirinnästä on puhuttu viime vuosina paljon. Journalistit eivät kuitenkaan ole ainoita, jotka kokevat häirintää, vaan se voi olla arkea myös muissa ammateissa. 

Oikeusministeriö julkaisi toukokuun lopussa lakiluonnoksen, jonka tarkoitus on säätää laiton uhkaus virallisen syytteen alaiseksi, jos uhri hoitaa työtään. Uusi säädös koskisi journalistien ohella esimerkiksi kaupallisessa työssä ja palvelutehtävissä työsteleviä tai julkista luottamustehtävää hoitavia. Lakiluonnos on tällä hetkellä lausuntokierroksella, joka päättyy elokuussa. 

Kysyimme kansanedustajalta ja vartijalta, millaista häirintää he ovat työssään kokeneet. 

 

Kansanedustaja: ”Pahinta on tietoinen maalittaminen”

Häirintä sosiaalisessa mediassa ja netissä on hyvin tuttua poliitikoille, ja siihen reagoiminen vie aikaa omasta työstä.  

”Sosiaalisessa mediassa voi helposti kirjoittaa mitä vaan. Yleensä naispoliitikkojen ulkonäköä kommentoidaan miehiä enemmän sekä herkemmin”, kertoo vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela.  

Suomela on myös Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja. 

Poliitikoille häirintä on tuttua. He osaavat suorastaan odottaa sitä, kun julkisen puheen aiheena on maahanmuutto tai turvapaikanhaku, rasismi tai seksismi. 

Viestejä ja kommentteja tulee kellon ympäri, joten reagoiminen ei ole aina edes kannattavaa. Pahimpia kommentteja toki moderoidaan pois. 

Suomela pitää vaarallisimpana maalittamista, jossa yksi tai useampi alkaa pommittaa tarkoitushakuisesti tiettyä henkilöä tai ryhmää. Mustamaalaaminen ja yllyttäminen kohteeksi valittua henkilöä vastaan on vakavampi ilmiö kuin se, jos yksi henkilö soittelee tai viestittelee häiritsevästi. 

”Ihmisryhmät voivat aiheuttaa enemmän väkivaltaa ja häirintää, kuin vain yksi ihminen”, Suomela sanoo.  

Kansanedustaja pitää häirintää rakenteellisena vallankäyttönä, joka uhkaa demokratiaa. Tämän takia hän kannustaa ilmoittamaan kaikki häirinnät viranomaisille. Vaikka asia tuntuisi pieneltä, häirintää ei pystytä ehkäistä, ellei sitä tuoda julkisuuteen. 

 Poliisi ei kuitenkaan välttämättä ota häirintää tosissaan.  

”Meillä on edelleen haasteita yhdenvertaisen kohtelun varmistamisessa häirintäilmoitusten käsittelyn suhteen”, sanoo vihreiden kansanedustaja.  

”Rikosilmoitukset käsittelee paikallispoliisi, ja heidän menettelytapansa häirinnän käsittelyn suhteen vaihtelevat paljon. Osalla osaamista ja kokemusta on paljon – osalla selkeästi vähemmän, mikä valitettavasti näkyy maantieteellisinä eroina häirintäilmoitusten käsittelyssä.” 

Eduskunnan kokouksissa häirintä ilmenee Suomelan mukaan vieläkin seksisminä. Naisia ei aina oteta vakavasti ja heidän esittämiä aiheita voidaan välillä vain ohittaa. Kokouksissa myös tytötellään joskus avoimesti naispoliitikkoja.  

”On ollut tapauksia, joissa naisen mainitsema aihe ohitetaan täysin, mutta kun mies toistaa saman asian, se otetaan heti vakavasti”, Suomela kertoo.  

Poliitikot eivät ole kuitenkaan ainoita, jotka kokevat häirintää. Myös heidän avustajansa saattavat kokea esimerkiksi seksuaalista häirintää.  

”Ennen eduskunnan häirintään liittyvissä kyselyissä ei ollut avustajien kohdalla edes sellaista vastausvaihtoehtoa, että häirintään olisi syyllistynyt kansanedustaja”, Suomela huomauttaa.

Nykyään tähänkin on onneksi puututtu. Yksittäiset henkilöt saavat tukea aiempaa paremmin.  

Suomela muistuttaa, että poliitikot ovat vain yksi häirinnän keskellä elävä ihmisryhmä.  

”Jos häirintä onnistuu vaikuttamaan esimerkiksi uhkauksillaan, se voi vaikuttaa koko yhteiskuntaan”, Suomela sanoo.   

Vartija: ”Uhkailevaa asiakasta täytyy kunnioittaa” 

Ville Laitala

Vartijat joutuvat usein kuulemaan uhkauksia ja loukkauksia kasvotusten työvuorollaan. Sanallisia solvauksia kuulee yleisimmin päihtyneiden asiakkaiden suusta. Joskus häirintä jatkuu jopa työpaikan ulkopuolella, kun kostonhimoinen asiakas todella katkeroituu. 

”Minulle kerran asiakas tunnekuohuissaan sanoi, että aikoo seurata minua kotiin ja tappaa vaimoni sekä lapset”, kertoo monissa turvallisuusalan työtehtävissä toiminutVille Laitila.  

Securitaksella työskentelevä Laitala on toiminut muun muassa vartijana, järjestyksenvalvojana ja kohde-esimiehenä. 

”Harvoin kukaan kuitenkaan lähtee oikeasti uhkailujaan toteuttamaan.” 

Nimittelyn, uhkailun ja solvausten määrä riippuu paljon siitä, missä ja milloin työskentelee. Yövuoroja ruuhkaisessa paikassa suorittaessa häirintää yleensä kokee enemmän kuin päivällä rauhallisessa ympäristössä. Yksin työskentelevään vartijaan kohdistuu häirintää helpommin kuin esimerkiksi vartioivaa työparia kohtaan.  

”Myös iän myötä häirintä on vähentynyt. Koen sitä harvemmin näin 42-vuotiaana, kuin silloin kun olin kolmekymppinen”, Laitila toteaa. 

Häirinnän kohteeksi joutuneen vartijan ei pidä provosoitua uhkailuista, vaan hänen on hoidettava tilanne mahdollisimman asianmukaisesti ja asiakasta kunnioittaen. Usein tiukempi asenne ja seuraamukset, kuten häirikön poistaminen paikalta, saavat häirinnän jo loppumaan. 

Joskus häirintä saattaa kuitenkin mennä niin pitkälle, että siitä voisi häirikölle tulla esimerkiksi kunnianloukkaussyyte. Tällöin häirintää ei tarvitse sietää, vaan kannattaa hakea apua tarvittaessa poliisilta ja tehdä rikosilmoitus.  

”On tavallista, että häirikkö kokee vartijan uhkana, vaikka vartija vain seisoisi paikallaan suorittaessaan työtehtäväänsä. Missään nimessä ei tulisi ajatella, että on itse syyllinen kohtaamaansa häirintään”, kertoo Laitila. 


Juttu on osa Voionmaan opiston toimittajaopiskelijoiden tekemään kokonaisuutta, joka käsittelee häirintää ja vihapuhetta.

Lue kaikki jutut täältä: 

Mediatalot ohjeistavat työntekijöitä häirinnän kohtaamiseen vaihtelevasti – Yle jakoi ohjeensa kaikille (Journalisti 28.5.2020)

Toimittajiin kohdistuva häirintä voi pahimmillaan säikäyttää journalistiopiskelijan keskeyttämään alan opinnot (Journalisti 12.6.2020)

Miten sovittaa yhteen henkilöbrändäys ja oman yksityisyyden suojaaminen? Toimittajat Ronja Salmi, Ina Mikkola ja Jenni Poikelus osaavat neuvoa. (Journalisti 23.6.2020)

Kansanedustaja ilmoittaa kaiken kokemansa häirinnän viranomaisille, vartijan häirintä voi jatkua myös työajan ulkopuolella (Journalisti 25.6.2020)

Ulkomailla työskennellessä on tärkeää tietää, mitä määränpäässä on vastassa. Myös luotto asioiden onnistumiseen on avainasemassa, kertoo toimittaja ja tietokirjailija Maija Salmi. (Journalisti 25.6.2020)