Otavamedian julkaisema Hymy sai kaikkien aikojen ensimmäisen piilomainontaa koskevan vakavan huomautuksen. Alibi sai langettavan, kun lehden kuvateksti leimasi kuvassa esiintyneen henkilön perusteettomasti jengitaustaiseksi.
Julkisen sanan neuvosto arvioi Hymy-lehden välissä ilmestyvän Terveys-Hymyn piilomainonnaksi ja antoi lehdelle vakavan huomautuksen.
Neuvosto käsitteli keskiviikkona 25. tammikuuta pitämässään kokouksessa yhteensä kuusi kantelua, joista neljä sai vapauttavan ratkaisun.
Terveys-Hymyä koskeva kantelu kohdistui numeroon 10/2016. Neuvoston päätöksen mukaan lehden jutut olivat kritiikittömiä ja mainosmaisia käsitellessään itsehoitotuotteita ainoastaan positiivisten käyttäjäkokemusten kautta.
Neuvoston mukaan lehdessä julkaistuilla jutuilla ja mainoksilla oli selvä yhteys. Lähes kaikista mainostetuista tuotteista oli juttu joko edeltävässä tai seuraavassa Terveys-Hymyn numerossa.
Piilomainontaan viittaa myös se, että sama henkilö vastaa juttujen kirjoittamisesta ja ilmoitusten myynnistä.
”On ilmeistä, että Terveys-Hymy on peruskonseptiltaan mainontaa. Neuvosto muistuttaa, että lehdessä mainostettujen tuotteiden toistuva yksipuolisen myönteinen, mainosmainen ja kritiikitön käsitteleminen journalistisissa sisällöissä heikentää lukijoiden luottamusta lehden riippumattomuuteen. Tämä on omiaan heikentämään kaiken journalismin uskottavuutta yleisön silmissä”, neuvoston tiedotteessa todetaan.
JSN:lle antamassaan vastauksessa Hymyn päätoimittaja Mika Lahtonen pitää kantelijan väitettä piilomainonnasta perättömänä ja loukkaavana.
Lahtosen mukaan ”on enemmän kuin luonnollista, että koska aihepiiri on tämä, myös erilaisia luontaistuotteita maahantuovat tai myyvät yritykset ovat kiinnostuneita Terveys-Hymystä. Vertailun vuoksi: kun joku julkaisee metsästyslehteä, siinä todennäköisesti julkaistaan myös aseisiin liittyviä mainoksia”, Lahtonen totesi JSN:lle.
Lahtonen ei kommentoinut JSN:n päätöstä Journalistille.
”Valitettavasti en voi asiaa tällä hetkellä kommentoida”, Lahtonen sanoi sähköpostitse.
Neuvosto antoi vuonna 2004 Terveys-Hymystä lausuman, jonka mukaan toimituksellinen ja kaupallinen aineisto sekoittuvat lehdessä tavalla, joka oli omiaan heikentämään lukijoiden luottamusta tiedotusvälineiden riippumattomuuteen.
Neuvosto piti vakavana sitä, että toiminta on ollut jatkuvaa eikä Terveys-Hymy ole huomioinut neuvoston samasta aiheesta antamaa aiempaa lausumaa, ja antoi lehdelle vakavan huomautuksen.
Toiselle Lahtosen päätoimittamalle lehdelle eli Alibille neuvosto antoi langettavan päätöksen. Kantelu kohdistui lehdessä 11/2016 julkaistuun juttuun ”Bulgariassa murhatun Jarin äidin taistelu jatkuu – ’Menetin poikani, rahani ja terveyteni!’”
Lehti oli julkaissut henkirikoksen uhrista kertovassa jutussa vanhan kuvan. Kuvateksti leimasi kuvassa esiintyneen henkilön perusteettomasti jengitaustaiseksi. Kuvan yhteydessä oli kuvateksti ”ALAMÄKI. Jarilla oli jengitausta.”
Alibi oikaisi asian, mutta reagoi virheeseen huomattavan myöhään, neuvosto toteaa.
”Oikaisu ei riittänyt poistamaan kuvassa olleeseen henkilöön kohdistunutta perusteetonta kielteistä julkisuutta.”
Neuvosto painotti, että rikoksiin erikoistuneelta tiedotusvälineeltä voi edellyttää erityistä tarkkuutta ja asiantuntemusta siinä, ettei se leimaa sivullisia ihmisiä.
Päätoimittaja Mika Lahtonen totesi vastauksessaan, että valokuva päätyi lehteen vahingossa monen epäonnisen tekijän summana. Kuvaa ei ole ollut tarkoitus julkaista. Lahtonen myös pahoitteli virhettä verkossa ja printtilehdessä julkaistussa oikaisussa virhettä ja pyysi anteeksi tapahtunutta.
Vapauttavan päätöksen JSN antoi Iltalehdelle, Helsingin Sanomille, MTV:lle ja Aamupostille.
Uusimmassa lehdessä
- Kohu arabiankielisistä uutisista kuumensi repivän Yle-rahoituskeskustelun. Uutisankkuri Esraa Ismaeel on seurannut keskustelua ihmeissään.
- Sinuhe Wallinheimo kiinnostui kaupallisen median ahdingosta ja hakeutui Ylen hallintoneuvoston johtoon. Läheiset välit Vesa-Pekka Kangaskorpeen ovat hänelle arka paikka.
- Kulttuurin leikkaukset hukkaavat ammattitaitoa peruuttamattomasti