Lukijalta: Sotepalveluiden palaute on myönteistä, mutta uutisointi on kielteistä

Viime vuonna peräti 61 prosenttia sosiaali‑ ja hoiva‑alaa käsittelevästä uutisoinnista oli sävyltään negatiivista, käy ilmi tuoreesta media-analyysistä. Julkinen keskustelu painottui palvelujen saatavuuden ongelmiin, laadun epäkohtiin ja säästötoimiin.

Ongelmista on syytäkin keskustella. Hoiva ja muut sosiaalipalvelut ovat pitkälti verovaroin rahoitettuja – vuonna 2024 niiden osuus valtion budjetista oli yli 13 miljardia euroa. Näitä palveluja tarvitaan, kun omat voimavarat tai läheisten tuki eivät riitä, eli silloin, kun ollaan tavalla tai toisella haavoittuvassa tilanteessa.

Ilman kriittistä tarkastelua monet järjestelmän ongelmat jäisivät piiloon. Hoitojonot, resurssipula ja lainsäädännön poukkoilu ansaitsevat tulla käsitellyiksi julkisuudessa, ja myös poliittisessa keskustelussa sote-aiheet nousevat usein esiin juuri ongelmien kautta.

Samaan aikaan kansalaisten luottamus sote‑järjestelmään ja -palveluihin on heikentynyt merkittävästi 2020‑luvulla. THL:n Terve Suomi ‑tutkimuksen mukaan luottamus sosiaalipalveluihin on laskenut 64 prosentista 42 prosenttiin, vaikka asiakastyytyväisyys on pysynyt entisellä tasolla. Luottamuksen heikkeneminen ei siis näytä kumpuavan suoraan palvelujen koetusta laadusta. Kun luottamus on jo valmiiksi koetuksella, yksipuolinen kriisipuhe murentaa sitä entisestään.

Rinnekotien Retrieverillä teettämän media‑analyysin mukaan myös sosiaalialaa työpaikkana käsittelevistä jutuista yli puolet oli sävyltään negatiivisia. Tällä on merkitystä koko yhteiskunnalle. Väestön ikääntyessä ja eläköitymisen kiihtyessä tarvitsemme suuren määrän uusia sote‑osaajia. Tulevaisuudessa sosiaalipalvelujen saatavuutta eivät todennäköisesti rajoita ensisijaisesti säästöt, vaan osaajapula. Alan vetovoima ei ole vain työnantajien kysymys, vaan koko yhteiskunnan haaste.

Positiivista uutisointia ei pidä lisätä väkisin. Samalla on kuitenkin todettava, että sosiaalipalvelujen laatu on pääosin hyvällä tasolla. Arki esimerkiksi kotihoidossa, vammaispalveluissa ja ikääntyneiden hoivassa on huomattavasti toimivampaa ja turvallisempaa kuin julkinen keskustelu antaa ymmärtää. Alan toimijat myös kehittävät jatkuvasti palveluja ja pilotoivat uusia toimintamalleja ja teknologisia ratkaisuja.

Medialla on keskeinen rooli juttuaiheiden ja näkökulmien valinnassa. Samalla on perusteltua kysyä, osaavatko sosiaalialan toimijat itse kertoa riittävästi hyvästä työstä ja työn merkityksestä? Myös työnantaja‑ ja palkansaajaliitoilla on tässä oma vastuunsa.

Jos julkinen keskustelu etääntyy liikaa ihmisten arjen kokemuksista, se menettää uskottavuutensa ja heikentää samalla luottamusta yhteen hyvinvointiyhteiskunnan keskeisimmistä rakenteista. Sote‑palveluista käytävä keskustelu on lopulta puhetta siitä, miten pidämme huolta toisistamme ja ikääntyvästä väestöstämme. Vastuu on yhteinen: medialla, päättäjillä ja alan toimijoilla.

Annareetta Vaara on Rinnekodit Oy:n liiketoimintajohtaja.
Ilona Sammaljärvi on Hyvinvointiala Hali ry:n viestintäjohtaja.