Yle ei halua sopia yksinyrittäjien vähimmäispalkkioista ja työehdoista

Yle allekirjoitti Journalistiliiton kanssa kevään 2025 työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä aiesopimuksen. Sillä se sitoutui sopimaan vuoden 2025 loppuun mennessä Ylelle työskentelevien yksin­yrittäjien vähimmäispalkkioista ja työehdoista.

Joulukuun alussa Yle kuitenkin katkaisi neuvottelut kahdeksan neuvottelukerran jälkeen. Se vetosi ”kilpailuoikeudellisiin ongelmiin” ja piti Journalistiliiton neuvottelutavoitteita ”liian kaukaisina”. Yle ei kuitenkaan missään vaiheessa kertonut, millainen sopimus sille olisi kelvannut. ­Emme siis koskaan päässeet oikeasti neuvottelemaan sopimuksesta.

Sopimuksen piiriin olisi kuulunut tuotannoissa työskenteleviä yksinyrittäjiä, kuten kuvaajia, äänit­täjiä ja maskeeraajia. Olen nähnyt lukuisia Ylen yksinyrittäjille tarjoamia puitesopimuksia. Niistä ilmenee, että monen yksityisyrittäjän palkkiot ovat pysyneet samana koronavuosista lähtien.

Palkkioiden taso ei vastaa samaa työtä ­tekevien palkansaajien ansioita. Palkkioissa ei ole ­otettu huomioon yrittämisen sivukuluja, ja työehdot ovat muutenkin huonommat kuin työsuhteisilla. Esimerkiksi töitä on tehtävä pidempään, jotta työajan ylitystä pidettäisiin ylityönä. Lisäksi ylityökorvaus on pienempi kuin työsuhteisilla.

EU:n komission vuonna 2022 julkaisemat kilpailulainsäädännön suuntaviivat mahdollistivat yksin­yrittäjien kollektiiviset työehtoneuvottelut. ­Ennen suuntaviivoja yksinyrittäjien kollektiivinen neuvotteleminen palkkioista olisi rikkonut kartellikieltoa.

Komission suuntaviivojen taustalla on pitkään jatkunut työelämän muutos, jonka seurauksena työsuhteet vähenevät ja yksinyrittäjyys lisääntyy. Ilmiö on tuttu myös media-alalta. Tuore ­esimerkki tästä on Otavamedian päätös ­irtisanoa kahden lehden printtiin kirjoittavat toimittajat. Jatkossa lehdet ostavat jutut freelancereilta halvemmalla ja ­ilman työnantajavelvoitteita.

Komission suuntaviivojen mukaan kollektiivinen sopiminen jää kartellikiellon ulkopuolelle ­ensinnäkin silloin, kun yksinyrittäjät työskentelevät työnantajan johdon ja valvonnan alaisena, ­yhdessä työsuhteisten kanssa ilman mahdollisuutta vaikuttaa työaikaan, -paikkaan tai työnteon ­tapaan. Ylelle työskentelevät yksinyrittäjät täyttävät tyypillisesti tämän kriteerin.

Toiseksi kollektiivinen neuvotteleminen on mahdollista, kun yksinyrittäjä saa tuloistaan puolet samalta toimeksiantajalta yhden tai kahden vuoden jaksolla. Kolmanneksi kollektiivinen neuvottelu on mahdollista myös silloin, kun vasta­puolella olevan yrityksen liikevaihto osoittaa neuvotteluvoiman epätasapainon suhteessa yksinyrittäjään.

Yhden kriteerin täyttyminen riittää kollektiivisten neuvottelujen mahdollistamiseen, ja Ylen yksinyrittäjien kohdalla niistä täyttyy useampi.

EU:n antamat suuntaviivat eivät toki pakota ­sopimiseen. Me Journalistiliitossa haluamme kuitenkin edistää myös yksinyrittäjien etua. ­Mikäli neuvottelut eivät sopimusteitse etene, tietää se vaikeuksia tulevissa työsuhteisten työehtosopimusneuvotteluissa.