Avoimuuden korostaminen on välttämätöntä, kun julkisuuslakia uudistetaan

Journalisteille tärkeää julkisuuslakia ollaan jälleen uudistamassa. Oikeusministeriön työryhmä valmisteli lain ajantasaistamista vuosina 2021 – 2023.

Kesäkuussa Journalistiliitto otti ministeriön pyynnöstä kantaa julkisuuslaissa määriteltyjen salassapitoperusteiden uudistamistarpeisiin. Laajalla lausuntokierroksella kävi ilmi, että ­todella moni viranomainen kannattaa viranomaistietojen salaamisen laajentamista. Tämä on huolestuttavaa, koska julkisuutta voi Suomen perustuslain mukaan rajoittaa vain välttämättömistä syistä.

Tällä hetkellä yksittäisten salassapitoperusteiden ehdottomuus ja tulkinnanvaraisuus ovat ongelmallisia suhteessa perustuslain julkisuusperiaatteeseen. Nykyinen lakiteksti mahdollistaa virheellisiä tulkintoja, ja salaaminen on liian usein rutiininomaista. Salassapitoperusteita ­arvioitaessa perustuslain mukainen julkisuuden rajoitusten välttämättömyysedellytys tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon.

Viranomainen on voinut nykylakia tulkitessaan salata esimerkiksi tiedon elinkeinonharjoittajan julkiselta sektorilta laskuttamista palkkioista vedo­ten liikesalaisuuteen tai tietoon yksityishenkilön taloudellisesta asemasta. Tieto julkisten varo­jen käyttämisestä on vallankäytön ja päätöksenteon valvonnan kannalta keskeistä, eivätkä liike­toimet julkisen sektorin kanssa ole yksityisyyden olennaisinta ydinaluetta.

Julkista valtaa ja varojen käyttöä pitää pystyä seuraamaan myös silloin, kun tehdään yhteistyötä yksi­tyisen sektorin kanssa. Julkisuuslain sovel­tamisalaa olisi syytä laajentaa myös julkisen sektorin määräysvallassa oleviin yhteisöihin, ­kuten esimerkiksi Ruotsissa on tehty.

Esimerkiksi esitutkinta-asiakirjojen julkisuuden mahdollisuutta sovelletaan poliisissa erittäin harvoin, ja tuolloinkin lähinnä rikostutkintaan liittyvien intressien vuoksi. Poliisin toiminnasta jää paljon pimentoon, mikäli rikostutkintaan liittyviä olennaisia seikkoja salataan turhaan. Pakkovallankäytön hyväksyttävyys edellyttää tietoa siitä, ­mihin tosiseikkoihin poliisi toimintansa perustaa. Poliisin toiminta kuuluu julkisuusperiaatteen ytimeen.

Laki on ristiriitainen tai ainakin epäselvä esitutkinta-aineistosta paljastuvien yksityisyyteen liittyvien asioiden suhteen. Rikostutkinnassa on voitu salata yksityisyysperusteella seikkoja, jotka liittyvät olennaisesti rikosten motiiveihin tai jopa rikos­tunnusmerkistöihin.

Yksityiselämään liittyvien arkaluonteisten tietojen salaaminen kuulunee toki yksityisyyden suojan ytimeen. Aivan kaikki yksityiselämään liittyvät tiedot eivät kuitenkaan ole arkaluonteisia, eikä niiden salaamista voi pitää perustuslain vaatimalla tavalla välttämättömänä esimerkiksi rikostutkinnan yhteydessä.

Yksityisyys on perusoikeus, mutta niin on julkisuuskin. Kahden perusoikeuden törmätessä on pohdittava kunkin perusoikeuden ydinaluetta.

Ydinalue on pyrittävä ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon kunkin perusoikeuden kohdalla – myös julkisuuden.