Kuinka kauan nuoret koulutetut ihmiset haluavat tulla media-alalle?

Journalistiliitto selvitti viime kevään ja ­kesän aikana työsuhteisten jäsentensä palkat. Tutkimuksen mukaan media-alan koko­naisansio on nyt keskimäärin 4 168 euroa kuukaudessa. Kokonaisansio pitää sisällään peruskuukausipalkan ja sen päälle maksetut vuoro- ja muut lisät.

Media-alan ansiot ovat kahden viime vuoden ­aikana nousseet keskimäärin 3,9 prosenttia. Se on hyvä tieto. Samaan aikaan inflaatio ja lainojen ­korot ovat kuitenkin olleet reilusti korkeammalla tasolla. Euroja on ollut käytössä enemmän, mutta niillä saa aiempaa vähemmän. Ostovoima on laskenut.

Ostovoiman lasku ei ole koskenut vain journalisteja, vaan kaikkia suomalaisia palkansaajia. ­Monen Euroopan maan palkansaajat ovat saaneet suomalaisia suurempia palkankorotuksia. Olemme siis neuvotelleet niitä kuuluisia ”maltillisia palkankorotuksia” journalisteille ja muil­lekin aloille.

Suurempi huoli on kuitenkin se, että media-alan palkat jäävät vääjäämättä jälkeen monen muun alan palkoista.

Palkkatutkimuksen mukaan Journalistiliiton neuvottelemat työehtosopimukset nostivat palkkoja 5,5 prosenttia kahdessa vuodessa edelliseen tarkastelujaksoon verrattuna. Normaalisti palkkojen pitäisi nousta enemmän kuin työehtosopimuksissa sovitut vähimmäiskorotukset, ­mutta media-alan keskiansio oli kuitenkin 1,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset.

Selittäviä tekijöitä huonommalle palkkakehitykselle on ainakin kolme. Palkkaliukumat ovat teollisuudessa paljon yleisempiä kuin meillä. Muilla aloilla työntekijät vaihtavat useammin työpaikkaa paremman palkan toivossa ja työnantajat maksavat palkankorotuksia myös ihan oma-aloitteisesti.

Lisäksi media-alalla käydään jatkuvasti muutosneuvotteluja ja paljon ikääntynyttä työvoimaa siirtyy eläkkeelle. Kun kokeneempien ja yleensä paremmin palkattujen työntekijöiden työsuhteet päättyvät, mahdolliset korvaajat palkataan pienemmällä palkalla.

Liiton palkkatutkimuksia on tehty vuodesta 1993 lähtien. Tuolloin journalistien palkat olivat paremmat kuin esimerkiksi valtiolla tai kunnilla, ja ne olivat myös yksityiseen sektoriin verrattuna kilpailukykyisiä.

Vuosien kuluessa valtio on porhaltanut palkkakärkeen. Selityksenä on valtion työntekijämäärän lähes puolittuminen ja samalla koulutustason ja tehtävien vaativuuden merkittävä nousu.

Viime vuosien aikana yksityinen sektori on palkkaliukumien ­ansiosta ohittanut journalistit. Vain kunnat ovat enää ­perässämme.

Palkkojen jämähtäminen ei ole vain journalistien murhe. Se on koko media-alan ongelma, myös työnantajien. Kuinka kauan media-ala on nuorille koulutetuille ihmisille haluttu ala, jos tutun iskelmän sanoin ”moni saa puuronsa helpommalla”?

Vielä 1980-luvulla Matti Esko lauloi näin rekkamiehistä.