Sattuu ja tapahtuu

Asianajaja kiisti flirttailleensa

”Sä taidat olla sellainen ihminen, joka pitää vahvasta kahvista”, sanoi Heikki Lampela tavalla, joka sai Outi Kaartamon kirjoittamaan: ”Selvästikin hän flirttailee hieman.”

Olin epätyypillisessä tilanteessa: omasta kutsustani asianajaja Heikki Lampelan kotona. Tutkin asuntoa tarkasti, koska halusin kertoa lukijoille, miten Lampela asuu. Varmistin myöhemmin karttapalvelusta, että ikkunoista avautuva näkymä oli Laajalahdelle.

Olin tavannut Lampelan Imagen henkilöjuttua varten useita kertoja. Hän oli yhteistyökykyinen ja sitoutunut juttuprosessiin. Hän päästäisi myöhemmin myös kuvaajan kotiinsa.

Mutta nyt olimme kahden.

Lampela tarjosi Rainbown donitseja (suhdekohut ovat vaikuttaneet hänen liiketoimintaansa, päättelin) ja painoi valmiiksi lataamansa kahvinkeittimen päälle. ”Sä taidat olla sellainen ihminen, joka pitää vahvasta kahvista”, Lampela sanoi tavalla, joka sai minut kirjoittamaan artikkeliini: ”Selvästikin hän flirttailee hieman.”

Journalismi on totta, myös henkilöjutussa, mutta joskus totuus on näkökulmakysymys, ja kun näin on, kirjoittajan ja kohteen näkökulmat saattavat poiketa toisistaan.

Jutun tarkastusvaiheessa Lampela kiisti jyrkästi flirttailleensa. Asiasta saattoi olla varma vain tekijä, joten poistin huomion asiavirheenä.

Jutun lopussa analysoin, miten Lampelan parisuhdejulkisuus näyttää viidenkympin villitykseltä ja mieltymykseltä narsistiseen hybrikseen, minkä julkisuus usein tuo.

Lampela kiisti viidenkympin villityksen.

Yritin selittää, että kysymyksessä on tulkintani siitä, millaisena hänen toimintansa näyttäytyy, joten periaatteessa minun ei tarvitsi…

”Mutta se on valhe”, Lampela sanoi.

Olimme keskustelleet puhelimessa nyt pari tuntia, ja arvasin, että asianajaja on käynyt pitkiä neuvotteluita aikaisemminkin. Siteerasin mielessäni kollegaani: journalistiset voitot ovat aika pieniä, kun kysymys on ihmishengistä.

Lupasin jättää viidenkympin villityksen jutusta pois.

Kirjoittaja on toimituspäällikkö Imagessa.