Käännöksiä ja väännöksiä

Kaikista uutisista ei pääse perille, ovatko ne käännöksiä vai väännöksiä. Erityisesti olen ulalla teksteistä, joiden yhteydessä mainitaan sellaisia olentoja kuin AP, AFP ja BBC.

Kyse on siis ulkomaanuutisista, jotka perustuvat tai nojaavat ulkomaisten uutistoimistojen tuottamiin teksteihin. Samalla ne perustuvat tai nojaavat johonkin muuhun kieleen kuin suomeen.

Kääntämisestä on viime vuosina keskusteltu isoin kirjaimin. Ammattia ei oikein arvosteta. Käännöstöitä ei teetetä ammattilaisilla. Jos teetetään, työstä ei haluta maksaa.

Mieluummin siis käännellään itse. Olinhan minäkin nuoruudessa viikon kielikurssilla Lontoossa! Ja onhan meillä Googlessakin kääntäjä, ihan hyvä ja aivan ilmainen!

Mutta mutta. Tee se itse -käännöksissä mennään harmittavan monesti metsään. Lehtijutuissa käännösongelmat näkyvät vaikkapa siinä, että sujuva lukeminen tökkää ja lukijan ajatus katkeaa.

Joskus alkuperäistekstin rakenteen kääntäminen suomeksi osoittautuu melkein ylivoimaisen vaikeaksi tehtäväksi: ”Pavut köyhille koululaisille tarkoitettua ruokaa varten toimittaneita yrityksiä vastaan saatetaan nostaa rikossyyte.”

Joskus kääntäminen sanasta sanaan ei toimi: ”Pidämme sormemme ristissä, Sisay sanoo FT:lle.” Suomeksi pidettäisiin peukut pystyssä.

Joskus vieraan kielen malli sekoittaa ymmärryksen siitä, missä muodossa verbiä seuraavan substantiivin kuuluisi olla: ”Hongkongin johtaja vetoaa mielenosoittajia lopettamaan…”

Joskus kääntäjää hämäävät eri kielten samankaltaiset sanat, jotka kuitenkin tarkoittavat eri asioita. Tavallista on sekoittaa biljoonat ja triljoonat. Suomen triljoona on miljoona biljoonaa, biljoona miljoona miljoonaa ja miljardi tuhat miljoonaa.

Englannissa billion tarkoittaa joko miljardia tai biljoona; sanaa trillion käytetään sekä biljoonasta että triljoonasta; triljoonaa saattaa olla myös quintillion. Hm, taidanpa kilauttaa kääntäjälle!

vesa.pekka.heikkinen@luukku.com

Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija.