Yleisradio järjestää keskiviikkona 18. kesäkuuta infotilaisuuden määräaikaisille työntekijöilleen. Tilaisuudessa on tarkoitus käsitellä hiljattain päättyneiden muutosneuvotteluiden vaikutusta määräaikaisiin työntekijöihin.
Journalistin haastattelemien määräaikaisten mukaan työnantaja järjestää muutosinfon aivan liian myöhään. Ylen muutosneuvottelujen ensimmäisestä kierroksesta tiedotettiin jo viime vuoden marraskuussa. Marraskuun ja kesäkuun välillä Ylen johto on kertonut säästötoimien vaikutuksista riittävästi ainoastaan vakituisille työntekijöille, haastatellut kertovat.
Nuorten sisällöt ja viihde -osastolla määräaikaisena työskentelevä Anni Saastamoinen kuvailee tiedonkulkua ala-arvoiseksi. Saastamoisen mukaan Ylen johto myönsi ensimmäisen kerran vasta kesäkuun alussa Luovat sisällöt ja media -yksikölle pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että määräaikaisten vähentäminen on ollut yksi keino saada aikaan säästöjä ja vähentää irtisanottavien vakinaisten määrää.
Yleläisille ei edelleenkään ole kerrottu, miten paljon vähemmän määräaikaisia Ylessä tulee muutosneuvottelujen kahden ensimmäisen vaiheen jälkeen olemaan. Yle on tiedottanut vakituisten työntekijöiden irtisanomistarpeen vähentyneen ”muiden säästöjen” avulla.
”Me olemme niitä muita säästöjä”, Saastamoinen sanoo.
Saastamoinen sanoo Ylen tiedotuksen vahvistaneen kuvaa määräaikaisista toisen luokan yleläisinä. Hän esittelee Journalistille ruutukaappausta kesäkuun alun infoon lähetetystä kutsusta, joka tuli aluksi myös määräaikaisille.
”Heti perään tuli tällainen viesti: Hei, maanantain info on vain muutosneuvottelujen piiriin kuuluville vakituisille työntekijöille. Pahoittelut!”
Saastamoinen on työskennellyt Ylessä määräaikaisillä pätkillä yhtäjaksoisesti yli neljä ja puoli vuotta.
Vielä haastatteluhetkellä kesäkuun alussa Saastamoinen ei tiennyt, jatkuuko hänen heinäkuun lopussa päättyvä määräaikainen työsuhteensa. Muutamaa päivää myöhemmin hän sai tietää, ettei se jatku.
Nuoret ja viihde -osastolla määräaikaisia on paljon. Saastamoinen kertoo tilanteen epävarmuuden syventäneen laajalti jaettua pettymyksen tunnetta Yleä kohtaan.
”HR-johto ei tunnu ymmärtävän, mikä tilanne osastollamme on. Ihmisiä pidetään määräaikaisilla sopimuksilla vuosien ajan vedoten siihen, että heidän tekemänsä ohjelma tai sisältö on projektiluontoinen.”
Saastamoisen määräaikaisuusketjusta suurin osa on kulunut YleX:n Etusivu -radio-ohjelmaa juontaessa. Yle on ketjuttanut hänen määräaikaisia sopimuksiaan, vaikka työnkuva on säilynyt samana. Toistakymmentä vuotta jatkunut radio-ohjelma ei vaikuta kovin uskottavasti projektiluontoiselta.
Yleisradio on riidellyt määräaikaisten työntekijöidensä sopimuksista myös oikeudessa. Helsingin hovioikeus tuomitsi maaliskuussa Ylen korvaamaan ketjutetut määräaikaisuudet toimittaja Nuutti Takkiselle. Takkinen työskenteli Ylellä yhteensä noin 15 vuotta. Määräaikaisia sopimuksia kertyi sinä aikana 42.
Myös Saastamoinen kertoo kollegoista, jotka ovat olleet talossa määräaikaisilla sopimuksilla jopa kymmenenkin vuoden ajan.
”Esimerkiksi kahdeksan vuotta tismalleen samassa tehtävässä. Mutta nämä talossa vuosia olleet ovat toisen luokan kansalaisia, eikä heitä kutsuta infoihin mukaan.”
Ylelle työskentelevä musiikkitoimittaja kertoo ongelman olevan se, ettei Ylen johto osaa tai halua pitää määräaikaisten tai freelancereiden puolta. Hän ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään, koska uskoo, että sillä voisi olla vaikutusta töidensä jatkumiseen.
Myös hänen mukaansa määräaikaisten sopimusten ketjuttaminen on Ylellä äärimmäisen tavallista.
”Ympärilläni on joukko ihmisiä, joita ei ole vakinaistettu. Vuoden tai kahden mittaisia määräaikaisuuksia ketjutetaan, vaikka työnkuva pysyy samana.”
Toimittaja kertoo kysyneensä Ylen johdolta muutosneuvottelujen ja säästötoimien vaikutusta määräaikaisiin ja freelancereihin jo muutosneuvottelujen ensimmäisen vaiheen päätyttyä. Tuolloin Yle vähensi yli 300 vakituista työntekijää, joista yli 150 irtisanottiin. Toimittaja halusi tietää, kuinka monen määräaikaisen tai freelancerin työt loppuivat samaan aikaan – kuinka monen työt siis kaikkiaan todella loppuvat?
”Mikä se todellinen luku on, kun otetaan huomioon tämän takia uusimatta jääneet määräaikaisuudet ja free-työsuhteet. Minulle vastattiin, että tähän ei ole vastausta, koska määräaikaisuuksia loppuisi muutenkin. Tämä on ihan täyttä puppua, totta kai heillä on laskettuna erilaisten säästöjen vaikutus.”
Musiikkitoimittajan mukaan tilanne vahvistaa vuosien kuluessa syntynyttä kuvaa: määräaikaiset tai freelancerit eivät ole talon johdon silmissä samalla tavalla yleläisiä kuin vakinaiset.
”Kun ottaa huomioon, kuinka suuren osan elämästäni olen omistanut Ylelle, tämä vaikuttaa työtyytyväisyyteen suuresti.”
Muutosneuvotteluista ja säästöjen kohdentumista musiikkitoimittaja kertoo saaneensa parhaiten tietoa Yleisradion ohjelmatyöntekijöiden (YOT) infotilaisuuksista.
”Sinne nimenomaan on kutsuttu freelancerit ja määräaikaiset. Olin itse asiassa yllättynyt, koska ennen YOT:n infoja luulin, että muutosneuvottelut vaikuttavat vain vakituisiin työntekijöihin.”
Kolmas Journalistin haastattelema yleläinen kertoo työskennelleensä talossa kahdeksan vuotta eri mittaisilla määräaikaisilla sopimuksilla. Hänen työnkuvansa on säilynyt koko ajan samana. Myöskään hän ei halua puhua tässä jutussa omalla nimellään, koska pelkää sen vaikuttavan töidensä jatkumiseen.
Määräaikaisten määrä hänen yksikössään väheni jo muutosneuvottelujen ensimmäisen vaiheen jälkeen.
”Uusitut määräaikaisuudet tehtiin silloin ainoastaan heinäkuun loppuun saakka.”
Tämä pitkäaikainen yleläinen kertoo oman määräaikaisuutensa tulleen uusituksi jälleen kuluvan vuoden loppuun saakka.
Määräaikaisten sulkeminen muutosneuvottelujen kulkua ja vaikutuksia koskevan tiedottamisen ulkopuolelle on ollut järjestelmällistä, hän vahvistaa. Talo on kyllä järjestänyt kaikille suunnattuja toimitusjohtajan katsauksia ja avoimia Luovien sisältöjen ja median puolituntisia, mutta niistä on saanut vain vähän tietoa.
”Työyhteisössäni on suuri määrä määräaikaisia, ja kaikki tehdyt päätökset koskevat välillisesti myös meitä”, hän sanoo.
”Kun on kerrottu tehdyistä säästöistä, ei ole kerrottu paljonko määräaikaisista säästetään. Annettu kuva menetetyistä ihmisresursseista on siis väärä. Tulee sellainen olo, että meitä pidetään niin tyhminä, että emme ymmärrä säästöjen kohdistuvan myös meihin.”
Anni Saastamoisen mielestä myös Journalistiliiton ja YOT:n toiminnassa on ollut toivomisen varaa.
”Tuntuu härskiltä, että YOT iloitsee irtisanomisten vähenemisestä, kun samanaikaisesti määräaikaisia vähennetään. Tuntuu, että määräaikaisten puolia ei pidetty.”
YOT:n puheenjohtaja Antti Laakso sanoo ymmärtävänsä kritiikin.
”Ajattelisin varmasti samalla tavalla, jos olisin itse määräaikainen”, Laakso sanoo.
”Olen kyllä koittanut haastatteluissa tuoda esiin irtisanottujen lisäksi säästöjen laajempia haittavaikutuksia, muun muassa määräaikaisten vähennyksiä. Mutta nämä viestit eivät aina mene läpi. Ymmärrän hyvin, miksi uskolliset yleisradiolaiset kokevat jääneensä ulkopuolelle.”
Laakso kuvaa määräaikaisten tilannetta todella hankalaksi. Irtisanottujen vakituisten takaisinottovelvollisuus vähentää sekin osaltaan määräaikaisten tulevia työtilaisuuksia.
Laakson mukaan Ylen kannattaisi omassa viestinnässään kertoa leikkausten koko vaikutus henkilöstöön, siis muutenkin kuin vakituisten osalta.
”Sehän kertoisi yleisölle leikkausten todellisen vaikutuksen. Arvioni on, että vuoden 2026 loppuun mennessä vähenevien työpaikkojen määrä on noin 500.”
Tähän mennessä Yle on muutosneuvottelujen kahden ensimmäisen vaiheen aikana irtisanonut 170 vakituista työntekijää. Kaikkiaan työpaikkoja on katoamassa muutosneuvottelujen kahden ensimmäisen vaiheen seurauksena reilusti neljättä sataa.
Yle on kertonut aikovansa säästää 50 miljoonaa euroa vuosina 2025–2026.
Journalistiliiton juristin Sanna Nikulan mukaan Ylellä voi olla edessään suuria ongelmia, jos iso joukko määräaikaisuuksia jätetään uusimatta.
Nikulan mukaan on ”melko selvää”, että osassa Ylen määräaikaisuuksista on laittomia ketjutuksia. Jos niin on, lain silmissä kyse on toistaiseksi voimasta olevasta työsuhteesta. Tällöin kyse ei töiden päättyessä olisikaan määräaikaisuuden loppumisesta, vaan irtisanomisesta.
”Silloin työntekijän olisi ensinnäkin kuulunut olla muutosneuvottelujen piirissä. Toiseksi heille kuuluisi irtisanomisaika, joka voisi olla työsuhteen kestosta riippuen pitkäkin”, Nikula sanoo.
Nikulan mukaan on siis juridisesti ongelmallista, että määräaikaiseksi naamioituja työsuhteita ”vain päätetään.”
”Osalle kuuluisi oikeus työterveyteen irtisanomisen jälkeen. Irtisanotuille kuuluu myös takaisinottovelvoite ja muutosturvapaketti koulutuksineen ja työllistymisvapaineen.”
Nikula neuvoo sellaisia määräaikaisia, jotka epäilevät määräaikaisuuksiaan lain vastaisiksi olemaan yhteydessä luottamushenkilöönsä.
Nikula huomauttaa Ylen määräaikaisten tämänhetkisen epävarmuuden kertovan rakenteellisesta ongelmasta.
”Laillisessa määräaikaisuudessahan pitäisi olla oletuksena, että se loppuu ilmoitettuna ajankohtana. Nyt isolla joukolla Ylen määräaikaisia automaattinen oletus on, että työt jatkuvat uudella määräaikaisuudella. Se osoittaa, että ei olla terveellä pohjalla.”
Ylen henkilöstöjohtaja: Määräaikaisuuksien vähenemistä mahdoton arvioida
Yleisradion henkilöstö- ja vastuullisuusjohtaja Laura Ansaharju, miten kommentoit määräaikaisten työntekijöiden tyytymättömyyttä? He eivät kertomansa mukaan ole saaneet tietoa muutosneuvottelujen ja säästötoimien vaikutuksista, eikä heitä ole kutsuttu muutosinfoihin.
”On todella valitettavaa, jos tieto ei ole tavoittanut ihmisiä riittävän hyvin. Totta kai sekä vakituisilla että määräaikaisilla yleläisillä on suurta huolta. Muutoksen etenemisestä on pidetty lähes viikoittain myös kaikille suunnattuja infotilaisuuksia. Lisäksi on ollut omia infotilaisuuksiaan heille, jotka ovat muutosneuvottelujen piirissä.”
Kuinka paljon Ylen määräaikaisten määrä vähenee muutosneuvottelujen ja säästötoimien seurauksena?
” Meillä ei ole antaa suoraa lukua. Määräaikaisten tarve vaihtelee tyypillisesti paljon esimerkiksi sijaisuuksien ja erinäisten hankkeiden mukaan, eli se perustuu tiettyyn tarpeeseen. On vaikea ennustaa, millaisia tarpeita meille tulee. Totta kai uudelleensijoitus- ja takaisinottovelvoite aiheuttaa sen, että avautuvia uusia tehtäviä tarjotaan irtisanotuille.”
”Määräaikaisten määrä on ollut kahden sadan kieppeillä. On todennäköistä, että määräaikaisuuksien määrä on vähenemään ennemmin kuin kasvamaan päin. On liian aikaista sanoa, paljonko se vähenee.”
Kuulostaa aika yllättävältä. Olisin odottanut, että teillä on tarkat laskelmat siitä, minkä verran milläkin keinolla syntyy säästöä. Ja ei kai voi olla sattumaa, että juuri nyt jää uusimatta määräaikaisuuksia, jotka aiemmin on uusittu, jopa vuosien ajan?
”Eittämättä määräaikaisuuksia on päättynyt ja päättyy edelleen. Niitä tarkastellaan aina tapauskohtaisesti. Emme vielä tiedä, kuinka paljon pystymme ottamaan uusia määräaikaisia. Siksi tarkkaa lukua ei ole. Jos jotakin määräaikaisuutta nyt ei ole jatkettu, niin varmasti se liittyy tähän säästöohjelmaan.”
Onko määräaikaisuuksien määrän vähentäminen Ylelle merkittävä säästökeino ja keino vähentää irtisanomisia? Kuinka paljon sillä säästetään?
”Määräaikaisten tarvehan elää tilanteen mukaan, joten tähän on todella vaikea vastata. Toki me katsomme ihan koko organisaatiotamme: Mitä voisimme tehdä tehokkaammin? Näin isot säästötoimet tuntuvat koko organisaatiossa. On kuitenkin vaikea vastata, mitä tämä tarkoittaa määräaikaisille juuri nyt. Kaikkien sijaisuuksien ja hankkeiden tarpeellisuutta arvioidaan.”
Haastattelemiani määräaikaisia loukkaa se, että heidän määränsä vähentämisestä puhutaan ”muina säästöinä”. Miten kommentoit tätä?
”Todella ikävä kuulla. Arvostamme kaikkia työntekijöitämme, ja on hyvä, että meillä on erilaisia työsuhdemuotoja.”
Uusimmassa lehdessä
- Kilpajuoksua, pettymyksiä ja pohdintaa oman uran suunnasta. Journalistiopiskelijat Hanna Eskelinen, Iida Niskanen ja Sofia Tuovinen pitivät päiväkirjaa kesätöiden hakemisesta.
- Liiton jäsen pitää huolta kollegoista, ammatista ja koko alasta
- Barona maksoi Iltalehden yötoimittajille vuosien ajan liian vähän
- Tidskriftsombud: Finlandssvenska tidskrifter måste samarbeta mer för att klara sig