Näinkö on?

Toivot, että olisit Markus Selinin kaltainen hahmo, Laura Kuulasmaa

Elokuva- ja tv-alan ykköslobbari luottaa Suomen hallituksen kulttuurilinjauksiin.

Tärkein tehtäväsi on lobata lisää rahaa elokuva- ja ­tv-alalle. Tulokset ovat jääneet viime aikoina laihoiksi. Sellaista se nyt vain on välillä.
Olemme toki osallistuneet kansallisiin leikkaustalkoisiin, mutta tuloksiakin on tullut. Saimme av-tuotantokannustimen pelastettua kahtena vuonna peräkkäin pitkän väännön jälkeen. Elokuvasäätiön tuen leikkausten pienuutta voi puolestaan pitää torjuntavoittona.

Toivot salaa, että olisit lobbaajana elokuvatuottaja Markus Selinin kaltainen hahmo.
Toki Markuksen kaltainen tunnettuus olisi ihan ­kiva, ja että media kutsuisi minut keskustelemaan alaan liittyvistä asioista. Hänen tarttuvien ja värikkäiden heittojensa kaltaiset mieleenpainuvat lausunnot toimivat ­hyvin myös vaikuttamistyössä. Ehkä kuitenkin uskon ­itse enemmän avoimeen ja rakentavaan dialogiin, jossa pyritään ymmärtämään myös lobattavan tahon tarpeita

Jos elokuvia ja tv-sisältöjä tehtäisiin tavallisten työelämän pelisääntöjen mukaisesti, moni elokuva, sarja tai ­tv-ohjelma jäisi tekemättä.
Ei jäisi. Vuoro-, jakso- ja yötyötä tehdään monella muullakin alalla, kuten teollisuudessa tai hoitoalalla. Valitettavasti työssä tulevia viime hetken muutoksia, epäasiallista käytöstä tai huonoa johtamista on muillakin aloilla. Se ei ole vain meidän alallamme ainutlaatuista, vaikka meillä ne tapaukset päätyvät usein otsikoihin.

Eräs leikkaaja kertoi Journalistille, että ”alalla ­työskentely tuntuu kuin tekisi töitä järjestäytyneelle rikollisuudelle”. Ala ei vaan sovi kaikille.
Olen ymmärtänyt, että järjestäytyneen rikollisuuden piiristä ei pääse pois, mutta meidän alaltamme pääsee. Vakavasti puhuen, onneksi vaikenemisen kulttuuri on murtumassa ja nuorempi sukupolvi uskaltaa rohkeammin avata suunsa ja nostaa epäkohtia esiin. He tulevat töihin olettaen, että työpaikoilla käyttäydytään, kuten työpaikoilla kuuluukin, ja tämä on myös työnantajien oletus.

Odotat kärsimättömänä seuraavia eduskuntavaaleja ja uutta hallitusta, jolle ei tarvitsisi rautalangasta vääntää, mikä on kulttuurin merkitys kansantaloudelle.
Nykyisessä hallitusohjelmassa on loistavia ­kirjauksia kulttuurialoille, mutta odotan kärsimättömänä, että ne saataisiin toteutettua. Onneksi sentään luovan talouden neuvottelukunta pääsi viimein aloittamaan työnsä, ja muutenkin sanoisin, että tietyistä puheista ­huolimatta nykyinenkin hallitus ymmärtää alamme merkityksen kansantaloudelle.

Puolustusvoimat saa lisärahoitusta. Olet neuvonut alan ­väkeä hakeutumaan tiiviiseen yhteistyöhön armeijan ­kanssa ja tekemään maanpuolustustahtoa kohottavia sisältöjä.
Yksi sellainen sarjahan[Konflikti] on jo tehty. Hallitus on kannustanut muita toimialoja hyödyntämään meidän alan osaamista ja meidän alaamme vastaavasti tarjoa­maan osaamistaan muille toimialoille. Av-sisällöt ovat ­tehokas keino vaikuttaa yhteiskunnallisiin asenteisiin.

Elokuva- ja tv-alalla yhdet tekevät taide-elokuvia, toiset Temptation Islandia. Alan pitäisi viimeistään nyt tajuta tehdä vain sellaista sisältöä, joka myy.
Suomen kaltaisessa pienessä maassa on tärkeä tukea kaikenlaisia sisältöjä. Sitä paitsi tuki vaikka taide-elokuvalle tuottaa valtiolle katsojamääristä riippumatta noin 1,2-kertaisesti jokaisen euron, jolla elokuvan tekemistä on tuettu.

Laura Kuulasmaa, 48

Audiovisual Producers Finlandin (APFI) toiminnanjohtaja vuodesta 2021 –

APFI:n tehtäviä ovat muun muassa audio-visuaalisen sisällöntuottajien edunvalvonta ja tekijänoikeuksien kollektiivinen hallinnointi

Työskenteli teleoperaattori Elisalla vuodesta 2000 lähtien eri ­tehtävissä. Viimeksi tilaajana ja vastaavana tuottajana Elisa Viihteessä.

Yhteistyöverkosto ­Luovat ry:n hallituksen jäsen ja Kultainen Venla -palkinnoista päättävän Televisioakatemian hallituksen varapuheenjohtaja. Koulukino ry:n hallituksen ­jäsen.

Harrastaa latinalaistanssia.

Perheeseen kuuluvat mies, kolme lasta ja villakoira.

Asuu Helsingissä.

Journalisti
Yleiskatsaus