Ilta-Sanomien menestyksen moottori

Elettiin viime vuosituhannen loppua. Ilta-Sanomien vastaavan päätoimittajan Vesa-Pekka Koljosen työhuoneessa tuoksui sikari. Hän ei poltellut suurieleisesti kuubalaisia pöllejä vaan vaatimattomampia ­sumatralaisia. Koljonen olisi voinut paukutella henkseleitään pröystäilevämminkin, sillä levikkiennätykset seurasivat toisiaan ja IS:n journalistinen taso alkoi saada arvostusta myös iltapäivälehtien halveksijoissa.

Koljonen toimi IS:n vastaavana päätoimittajana 1985 – 2003. Perheyhtiön johto oli poiminut Koljosen Helsingin Sanomien kuvatoimituksesta tervehdyttämään IS:n toimituskulttuuria. Toimituskunnalle selvisi nopeasti, että uusi luuta lakaisee vanhan työkulttuurin pölyjä tiukasti ja tehokkaasti. Koljonen ei ollut kuitenkaan alaisilleen herra päätoimittaja vaan helposti lähestyttävä VPK.

Viimeisinä työvuosinaan ­Koljonen aisti nurkan takana odottavan digitaalisen muutoksen, ja yksityisissä keskusteluissa hän saattoi tuhahdella, että työn mielekkyys alkaa kadota. Vanhan liiton journalistin levikkiennätykset haihtuisivat sikarin savun lailla unholaan.

Monin tavoin palkittu ­Koljonen jatkoi eläköitymisensä jälkeen kolumnien kirjoittamista muun muassa Suomen Kuvalehdessä. VPK puolusti ja vaati oikeakielisyyttä. Syyttävä sormi osui usein omaan ammattikuntaan. Syystäkin.