Media-ala

Sinuhe Wallinheimo kiinnostui kaupallisen median ahdingosta ja hakeutui Ylen hallintoneuvoston johtoon. Läheiset välit Vesa-Pekka Kangaskorpeen ovat hänelle arka paikka.

Nyt ollaan perimmäisten kysymysten äärellä: solmio vai ei?

Kansanedustaja Sinuhe Wallin­heimo (kok.) saapuu eduskuntatalon kuppilan viereiseen kabinettiin takki auki ja pohtii, pitäisikö kuvia varten kuitenkin laittaa kaula kireälle.

”Sinkku”, hän esittäytyy.

Smart casual vaihtuu nopeasti ­virallisemmaksi tyyliksi, kun Wallinheimo kiristää paitaansa ja solmii vaaleansinisen kravatin. Kun kuvat on otettu, hän riisuu solmion pois saman tien. Avustaja ­Topi-Veli Arpiainen istuu tilan perälle niin, että hän ja Wallinheimo näkevät toisensa.

Wallinheimo on ollut edeltävänä iltana A-studiossa keskustelemassa alkoholilaista. Hän sanoo nukkuneensa huonosti ja olevansa vieläkin virittyneessä tilassa. Hän jäi mielestään kannassaan yksin muihin vieraisiin nähden.

Olemus on siitä huolimatta mukava ja ­rento. Wallinheimo latelee sanojaan hillittyyn tahtiin mutta painokkaasti. Painavimmat tavut hän ­korostaa käsillään ilmaa leikaten.

Muita vastaan oleminen ei haitannut, pikemminkin päinvastoin: entinen ammattiurheilija on siihen tottunut. Wallinheimo vannoo kilpailun nimeen muutenkin.


Wallinheimo on Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja.

Hallintoneuvosto on Ylen ylin päättävä elin, jonka vastuulle kuuluu esimerkiksi talous ja strategia. Sen jäsenet valitsee eduskunta.

Puheenjohtajuus takaa Wallinheimolle sen, ­että moni haluaa tulla kertomaan Ylestä mielipiteensä. Ja puhetta Ylestä, sitä on viime aikoina riittänyt.

”Vähempikin riittäisi”, Wallinheimo sanoo naurahtaen.

Wallinheimo on toiminut tehtävässä nyt reilun vuoden. Hän hakeutui hallintoneuvostoon, ­koska häntä kiinnostaa kaupallisen median ahdinko Suomessa.

Lisäksi hallitusneuvotteluissa kävi ilmi, ­että ­kokoomuksella ja perussuomalaisilla oli ­Ylestä hyvin eriäviä näkemyksiä. ­Yle-keskusteluissa perussuomalaisista olivat mukana Sebastian ­Tynkkynen ja Joakim Vigelius.

Puolueet olivat samaa mieltä siitä, että Ylestä pitää leikata. Wallinheimon mukaan perussuomalaiset halusivat kuitenkin vaikuttaa myös Ylen tekemään sisältöön. Neuvotteluissa mainittiin jopa ohjelmia nimeltä. Siksi kokoomus halusi Wallinheimon mukaan hallintoneuvoston johdon itselleen.

”Meidän mielestämme poliitikkojen ei pidä vaikuttaa Ylen sisältöön. Lähdin puolustamaan sitä palomuuria.”

Parlamentaarinen Yle-työryhmä päätyi ­lopulta esittämään Yle-indeksin jäädyttämistä ja Ylen maksaman arvonlisäveron nostoa. Niiden myötä Ylen budjetti on vuonna 2027 noin 66 miljoonaa euroa pienempi kuin ilman leikkauksia.

Wallinheimo uskoo, että tämä on hyvä kompromissi, vaikka perussuomalaiset viestivät heti ratkaisun jälkeen summan olevan liian pieni.

Miksi puhetta Ylestä on nykyään niin valtavasti?

”No se johtuu siitä, että Yle on verorahoin ­rahoitettu organisaatio ja jokaisella suomalaisella on Ylestä mielipide, piste”, Wallinheimo sanoo.

Hän kuulostaa siltä kuin olisi vastannut kysymykseen ennenkin.

Wallinheimon mukaan Yle on hyvin luotettava media. Sen vuoksi yhtiön ympärillä kiihtyvä kohkaaminen tuntuu usein hyvin absurdilta.

”Valtaosa suomalaisista on hyvin tyytyväisiä Yleen, mutta sitten on tosi pieni äänekäs vähemmistö, joka tietyllä lailla sumentaa tätä keskustelua. Tästäkin jutusta tulee varmaan taas kohua.”

Wallinheimo vilkaisee huoneen perälle.

”Avustaja tuolla jo pyörittelee silmiään.”


Ylen operatiivinen toiminta ei kuulu hallintoneuvostolle. Kun kesällä syntyi kohu Ylen monimuotoisuuskoulutuksista, Wallinheimo kutsui hallintoneuvoston käsittelemään asiaa. Eikö silloin menty operatiivisen toiminnan puolelle?

Wallinheimo ei ole itsekään varma rajasta.

”Tämä on todella hyvä kysymys, että ­ollaanko tässä strategisella vai operatiivisella puolella. ­Totuuden nimessä me ollaan Ylen suhteen pikkuisen toinen käsi selän takana, että ei pystytä kaikkia asioita valvomaan.”

Wallinheimo sanoo, että hallintoneuvosto on historiallinen jäänne. Jos siitä halutaan pitää ­kiinni, pitäisi sille antaa myös aidot työkalut Ylen toiminnan valvomiseen.

Parlamentaarisen työryhmän linjausten myötä hallintoneuvosto pääsee paremmin ­kiinni Ylen henkilöstö- ja yksikkökustannuksiin, ­mutta Yle-lain seitsemänteen pykälään ja sen tulkitsemiseen Wallinheimo kaipaa edelleen tarkempaa mittaristoa, jotta hallintoneuvosto voisi valvoa Ylen noudattavan lakia.

Pykälän mukaan Ylen tekstimuotoisen sisällön tulee liittyä yhtiön liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävään julkaisuun. Medialiitto ja Yle tulkitsevat pykälää Wallinheimon mukaan täysin eri tavoin.

Syyskuussa Medialiitto teki kantelun EU-komissioon.

”Käsittelimme tämän asiantuntijoiden kanssa ja he olivat sitä mieltä, että Yle noudattaa lakia.”

Yleä on Wallinheimon mukaan helppo syyllistää. Kaupallisella medialla ei mene yhtä hyvin kuin ennen ja mainoseurot valuvat Googlelle ja Metalle. Helppo vastaus ongelmiin on Yle, ­jonka toiminta on paisunut. Wallinheimon mukaan kaupallinen media on syytöksissään osittain oikeassa ja osittain väärässä.


Wallinheimo nousi eduskuntaan Keski-Suomesta. Nyt entinen JYP-maalivahti on siellä neljättä kautta.

Kaupallisen median ahdinko alkoi kiinnostaa Wallinheimoa erityisesti Keskisuomalainen-konsernin kautta. Hän on yhtiön toimitusjohtajan, Medialiiton entisen pitkäaikaisen puheenjohtajan ja äänekkään Yle-kriitikon Vesa-Pekka ­Kangaskorven ystävä.

Wallinheimosta ja Kangaskorvesta on lukemattomia lämminhenkisiä yhteiskuvia Kangaskorven Facebook-sivulla. Niissä mediapomo seisoo ylpeänä maakuntansa poliittisen vaikuttajan kanssa.

Kuvat ovat usein silkkaa symboleilla herkuttelua. Yhdessä kuvassa Wallinheimo ja Kangaskorpi poseeraavat Kuninkuusraveissa. Heidän takanaan näkyy Valtran traktori, joita valmistetaan ­– arvaatte varmaan missä maakunnassa.

”Sparrataan toisiamme. Ei ehkä viikoittain, mutta kuukausittain”, Wallinheimo sanoo.

Eikö tässä ole potentiaalinen eturistiriita? ­Wallinheimon rooli on valvoa Yleä, josta leikkaamisen voi nähdä hyödyttävän hänen ystävänsä bisneksiä.

Wallinheimo sanoo, että asiat otetaan asioina ja ystävyys ystävyytenä. Kysyttäessä hän kuitenkin myöntää, että tietenkin Kangaskorpi on yrittänyt vaikuttaa ja lobata.

”En näe, että hän pystyisi erityisesti vaikuttamaan, vaikka olemme kavereita. Kaipa ne tulokset olisivat vähän parempia, jos näin olisi käynyt.”

Kun kysyy tarkemmin, millä lailla ­Kangaskorpi yrittää vaikuttaa, niin Wallinheimo vastaa, että ”no samalla lailla kuin kaikki muutkin”.

”Voidaan mennä jääkiekkopeliin, on siellä sitten Kangaskorpi tai vaikka Harvian toimitusjohtaja vaatimassa, että pitäisi saada Muuramessa tie kuntoon. Sitten tulee seuraavana Valtran toimitusjohtaja, että pitäisi saada tätä ja tätä. Tämä on normaalia lobbaustoimintaa ja poliitikko sitten kuuntelee nätisti”, Wallinheimo sanoo.

”Taisin olla top kympissä siinä lobbausrekisterissä. En tiedä, onko tämä omakehua, mutta eihän lobbarit varmaan haluaisi sellaisen kansanedustajan kanssa viettää aikaa, jolla ei ole yhtään vaikutusvaltaa.”

Wallinheimon mielestä hän ei ole millään lailla jäävi päättämään Ylen asioista, vaikka hän tuntee Kangaskorven hyvin.

”Joidenkin mielestä olen jäävi Ylen suhteen, joidenkin mielestä kaupallisen median suhteen. Eiköhän se tilanne ole plus miinus nolla.”

Wallinheimo uskoo monopoliyhtiöiden purkamiseen ja kilpailuun, josta hyötyvät kuluttajat. Sellaisen jäljen hän toivoo myös poliitikkona jättävänsä. Yhtenä parhaista tähänastisista saavutuksista hän pitää kauppojen aukioloaikojen vapauttamista, johon hän oli vaikuttamassa. ”Antaa kuluttajien päättää, mitä he haluavat, mistä haluavat ja milloin.”


Wallinheimo ei ota kantaa siihen, millainen vaikutus Ylestä leikkaamisella on valtiontalouteen. ­Hänen mielestään kaikkien pitää osallistua talkoisiin.

Wallinheimon mielestä Ylen ongelma on se, ­että se on liian iso, ”too big to love”. Hänen mielestään Yle kompastelee, kun se yrittää tarjota ­jokaiselle jotakin. Jonkun näkemyksen mukaan tämä toki saattaa olla jopa julkisen palvelun yh­tiön ydintehtävä.

Wallinheimo uskoo, että Yleen kohdistuvat leikkaukset voivat parantaa ainakin hiukan kaupallisen median asemaa. Hän ottaa esimerkiksi isot urheilutapahtumat kuten jalkapallon ­MM-kisat, joiden suhteen kaupallisen median rooli voisi kasvaa.

Median tulevaisuutta Wallinheimo ei silti näe kovin valoisana. Hän mainitsee keskustelua herättävät klikkiotsikot ja pohtii, onko ihmisillä enää aikaa, halua ja keskittymistä lukea pidempiä ja ­syvällisiä sisältöjä.

”Tehdään raflaavia otsikoita häämatkoista, jotta saadaan paljon lukijoita ja sillä se ansaintalogiikka pelaa. En näe sellaista kehitystä, että tässä otettaisiin askelia taaksepäin”, hän sanoo.

Wallinheimo viittaa taannoiseen kulukohuun, joka syntyi, kun hän matkusti Ylen vieraana Pariisin olympialaisiin vaimonsa kanssa ja viittasi somessa reissuun ”25-v häämatkana”.

Wallinheimon mielestä suomalaisella medial­la on tällä hetkellä pallo hieman hukassa. Hän mainitsee jälleen vuoden 2022 lakimuutoksen, ­joka sitoi Ylen tekstisisältöjä liikkuvaan kuvaan ja ­ääneen.

”Ja mitä ihmiset ovat ruvenneet katsomaan? Lisää kuvaa Tiktokin ja kaiken myötä. Oliko tämä nyt sitten lopulta hyvä ratkaisu Medialiitonkaan näkökulmasta, että tällainen lakimuutos tehtiin heidän painostuksestaan”, Wallinheimo pohtii.


Tänä syksynä on tuntunut, että uusia Yle-kannanottoja tulee liki viikoittain. Pian Wallinheimon varsinaisen haastattelun jälkeen tämän puoluetoverit ja hallintoneuvoston jäsenet Pauli Aalto-Setälä ja Susanne Päivärinta esittivät, että Ylen hallintoneuvosto tulisi kokonaan lakkauttaa.

”Kyllä maailmaan puhetta mahtuu”, Wallinheimo kuittaa avauksen jatkohaastattelussa ­puhelimitse.

Hänestä ei ole järkevää alkaa enää uusiin muutoksiin tässä vaiheessa. Wallinheimon mukaan edustajien ehdotus vaatisi taas uuden parlamentaarisen työryhmän perustamisen sekä lakimuutoksen.

”Jos olemme juuri saaneet edellisen parlamentaarisen ryhmän työn päätökseen, niin en pidä ajatusta realistisena”, Wallinheimo sanoo.

Hallintoneuvoston kokouksissa kuullaan aina Ylen toimitusjohtajan katsaus. Aalto-Setälä ja Päivärinta väittivät, että tiedonsaanti Yleltä on ­ollut puutteellista. Wallinheimon mukaan hallintoneuvoston jäsenet ovat saaneet kokouksissa kaiken sen tiedon, mitä he ovat Yleltä pyytäneet.


Jatkohaastattelussa kysyn vielä tarkennusta Wallinheimon ja Kangaskorven välisistä kytköksistä. Onko Kangaskorpi esimerkiksi antanut ­Wallinheimolle rahallista tukea vaaleihin?

”Kyllä siellä on jotain tukea ollut. En osaa ­sanoa, miten se tuki on tullut, alle 1 500 euron ­tukiahan ei tarvitse ilmoittaa, mutta on mielestäni jossain vaaleissa tukenut”, Wallinheimo sanoo.

Hän alkaa kuulostaa hieman kireältä ja kyllästyneeltä. (Wallinheimo itse epäilee ”kireyden” johtuneen siitä, että hän oli hengästynyt kuntopyörän polkemisesta.)

Noin tunti puhelun jälkeen Wallinheimo lähettää epäilevän tekstiviestin. Jutusta alkaa kirjallinen vääntö.

Wallinheimo haluaa tietää, mikä jutun näkökulma on. Hänestä uudet kysymykset eivät enää liittyneet siihen, millaisesta jutusta olimme keskustelleet. Pyydän Wallinheimoa tarkentamaan.

”Nämä kaveruussuhteet ja kuka on antanut ja mitäkin tukea ja mihin. Tulee ihan sama kulma kuin tuosta ns. häämatkajutusta. Tämä on se kulma, jota haluan välttää. Se ei ole hedelmällistä keskustelua kenellekään, koska mitään väärää ei taaskaan ole tehty”, hän viestittää.

Ihmettelen, miksi avoimuus ei koskisi kansanedustajan sidosryhmiä samoin kuin vaikkapa julkisen palvelun mediaa:

”Jos mitään väärää ei ole tehty, niin missä siis ongelma?”

Tähän Wallinheimo vastaa, että ”ei tehdä sitten juttua ollenkaan”.


Radiotoimittaja Tapio Räihä istuu Ylen hallintoneuvostossa yhtenä henkilöstön edustajista. Hän sanoo, että jos Arto Satosen (kok.) Yle-työryhmä tuntui aikanaan Sanoman tilaustyöltä, parlamentaarinen Yle-työryhmä on vaikuttanut ­Kangaskorven tilaustyöltä. Sen verran ­aktiivista on Kangaskorven sekä Medialiiton Yle-kritiikki hänen mukaansa ollut.

Räihän arvion mukaan Wallinheimo ei kuitenkaan puhu kokouksissa Kangaskorven ­suulla, vaan on hoitanut puheenjohtajan roolinsa ­todella hyvin. Hän on pyrkinyt pitämään kokoukset asialinjalla ja leikkaamaan hölmöydet pois. Wallin­heimo on ollut sovitteleva ja toiminut sillanrakentajana eri näkemysten välillä.

Räihän mielestä Yleä on yritetty tuoda ­väkisin osaksi erilaisia poliittisia kiistoja. Esimerkiksi monimuotoisuuskoulutuksista puhuminen hallintoneuvoston kokouksissa on tuntunut hänestä tarkoitushakuiselta. Räihän vaikutelma on, että hallitus haluaa leikata riippumatonta mediayhtiötä enemmän ideologisista kuin ­taloudellisista syistä.

Räihän mukaan Ylestä leikkaaminen ei v­aikuta valtiontalouteen tai juuri kevennä veroja. ­Siksi hallituspuolueen edustajat etsivät kritisoitavaa, jotta Ylestä leikkaaminen on perusteltavissa kansalaisille. Tämä näkyy hänen mielestään myös ­Aalto-Setälän ja Päivärinnan kannanotossa.

”Ylestä on väännetty kohta kaksi vuotta. Parlamentaarinen työryhmä teki 11 kuukautta töitä. Jos nyt sanotaan, että tietoa ei ole saatu, niin vika on kyllä tiedon vastaanottajassa.”


Puhelinhaastattelua seuraavana päivänä Wallinheimolta tulee taas uusi tekstiviesti.

”Tsekkasin muuten vaalirahoitukseni, kun en muistanut, onko Kangaskorpi ollut mukana vai ei. Vaalirahailmoituksista ei löytynyt miehestä mainintaa. ”

Toistan Wallinheimolle tekstiviestissä ­hänen lausuntonsa siitä, miten jotain pientä ­tukea on voinut olla ja miten alle 1 500 euron tukia ei tarvitse ilmoittaa. Tarkoittaako hän sitä, että ­Kangaskorven tuki on ollut siis ilmoitusvelvollisuutta pienempää?

”Tuki on siis ollut pientä. Osana suurempaa keski­suomalaista yritysmaailman joukkoa, jotka ovat eri kokoonpanoilla silloin tällöin olleet ­mukana rahoittamassa kampanjaani.”

Tekstiviestisaaga saa päätöksen pari päivää myöhemmin, kun Wallinheimo lähettää kasuaalisti viestin yhdentoista jälkeen illalla.

Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja vaikuttaa olleen haastattelun suhteen virittyneessä tilassa. Hän pahoittelee käytöstään sekä kannustaa peukku-emojin kera journalistia tekemään työnsä ”juuri niin kuin pitää”.

Kangaskorpi ei halua peitellä ystävyyttään Wallinheimoon – ”Kyllä kaverille pitää laittaa tukea”

Vesa-Pekka Kangaskorpi on osannut odottaa puhelua, jossa kysytään hänen ja Sinuhe Wallinheimon (kok.) väleistä. Sellaisen puhelun hän soittaisi itsekin, jos olisi toimittaja.

He ovat hyviä ystäviä. Kangaskorpi on myös Wallinheimon pojan kummisetä.

”En halua mitenkään peitellä asiaa. Ollaan päivitetty sosiaaliseen mediaan, että olemme paljon tekemisissä.”

Hän kertoo tukeneensa Wallinheimoa joka eduskuntavaaleissa noin 1 400 eurolla eli juuri alle ilmoitusvelvollisuuden. Hän on antanut henkilökohtaista tukea myös muille kansanedustajaehdokkaille, joiden arvomaailman on kokenut vastaavan omaansa.

”Sinuhe on näkyvä maakunnallinen vaikuttaja. Kyllä kaverille tuollainen määrä tukea pitää laittaa.”

Kangaskorpi sanoo, että Medialiitto on keskittynyt vetoamaan kokoomuksen edustajiin markkinatalouden näkökulmasta. Wallinheimo on Kangaskorven mukaan ymmärtänyt hyvin kaupallisen median ahdinkoa.

”Mutta ymmärsi vielä paljon paremmin, kun ei ollut hallintoneuvoston puheenjohtaja.”

Kangaskorpi teki lobbaustyötä Wallinheimon suuntaan sanojensa mukaan paljon enemmän silloin, kun tämä ei ollut vielä hallintoneuvostossa. Kangaskorven mielestä Wallinheimon ajattelu on muuttunut Yle-myönteiseksi.

”Yle on nopeasti ottanut hänet omiin joukkoihinsa. Hän puhuu lämpimästi Ylestä, perustelee sen tehtävää, roolia ja vahvuuksia.”

Myös Kangaskorpi sanoo, että osaa erottaa ystävyyden ja lobbaamisen. Hän on mielestään yrittänyt vaikuttaa Wallinheimoon paljon vähemmän kuin voisi olettaa. Etenkin siihen nähden, kuinka paljon he ovat viettäneet aikaa yhdessä.

Hän kuvaa Wallinheimoa antoisaksi keskustelukumppaniksi.

”Sinuhe on analyyttinen ja kyvykäs kaveri. Meille sopisi tietysti paljon paremmin, että siellä olisi joku vähän simppelimpi ja hölmömpi kaveri. Silloin dialogi olisi meidän kannalta helpompaa.”

Hän sanoo tuntevansa hyvin myös Merja Ylä-Anttilan ja Jouko Jokisen. Kangaskorpi muistelee hivenen huvittuneena, kuinka oli vuosia sitten heidän kanssaan laatimassa komissiolle kantelua Ylestä, kun Ylä-Anttila oli vielä MTV:llä ja Jokinen Aamulehdessä.

”Sitten siinä vaiheessa, kun komissio otti valituksen käsittelyyn, niin asetelma oli muuttunut aika erilaiseksi.”

Merja Ylä-Anttilan mukaan hän ei ollut laatimassa kantelua, koska MTV ei ole Medialiiton jäsen.

Kangaskorpi sanoo, ettei hän kaupallisen median edustajana ole turhaan itkemässä. Hän sanoo kaupallisen median olevan kovassa paikassa.

”Yksi keskeinen syy lehtitilausten perumiselle on Ylen ilmainen sisältö. Halutaan reiluja pelisääntöjä.”

Arttu Seppänen

Oikaisu 11.10. kello 12.50: Juttuun on lisätty tieto siitä, ettei Merja Ylä-Anttila ollut laatimassa Yle-kantelua. MTV ei ole Medialiiton jäsen.