”Vaikka Suomi on pieni maa, kuvajournalistien yhteisö on suurempi kuin odotin, ja siitä välittyy tunne keskinäisestä kunnioituksesta ja perinteistä”, Donald Weber sanoo.
Kanadalainen Weber on palkittu valokuvaaja ja valokuvauksen apulaisprofessori Aalto-yliopistossa. Suomessa hän on asunut vuoden ajan. Hiljattain Weber osallistui Lahdessa pidettyyn kuvajournalismin konferenssiin ja vaikuttui näkemästään.
”Valokuvajournalisteilla on täällä elinvoimainen yhteisö.”
Weber on myös yksi Kuvajournalismi 2023 -kilpailun tuomareista yhdessä Helen Korpakin ja Mia Halmin kanssa. Tuomaristo kokoontui helmikuussa valitsemaan parhaat kuvat noin 70 osallistujan töiden joukosta. Voittajat julkistetaan huhtikuussa.
Tuomaristo korosti valinnoissaan kuvien toteutusta ja kuvaajan valitsemaa kertomusta, Weber kertoo.
”Keskityin siihen, miten tarina tunnistetaan ja esitetään esteettisesti. Tärkeää oli myös tasapaino journalistisen integriteetin ja henkilökohtaisen ilmaisun välillä”, Weber sanoo.
Weber on aiemminkin toiminut tuomarina monissa kuvajournalismin kilpailussa, kuten World Press Photo -kilpailussa. Myös hänet on palkittu samassa kilpailussa kahdesti.
Valokuvajournalistien on Weberin mukaan kyettävä tuottamaan oma näkökulmansa juttuihin, aivan kuten toimittajat tekevät.
”Joskus kuvajournalistit ohittavat vähemmän tunnetut tarinat, koska valtavirrassa olevat kertomukset ovat niin houkuttelevia. Siksi olen itse erityisen kiinnostunut valokuvaajista, jotka paljastavat rakojen väliin piilotettuja tarinoita.”
Weber kertookin olleensa hieman pettynyt siihen, että kuvajournalismikisaan lähetetyistä kuvista merkittävä osa keskittyi vaaleihin ja rajakriisiin.
”Me olimme tuomaristossa hieman yllättyneitä siitä, että lähestymistapa tuntui kallistuvan politiikkaan.”
Kokonaisuutena hän arvioi kuitenkin kilpailutöiden tasoa hyväksi.
Vuonna 2022 Weber perusti yhdessä kuvaajakollegoidensa, brittiläisen Chris Nunnin ja ukrainalaisen Kateryna Radchenkon kanssa The Information Front -hankkeen. Sen tarkoitus oli vahvistaa ukrainalaisten ääniä kansainvälisesti sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Weber asui itse Ukrainassa 12 vuotta. Hän seurasi kuvajournalistina muun muassa oranssia vallankumousta vuonna 2004.
Kun Venäjän hyökkäys kaksi vuotta sitten alkoi, Weber kertoo kokeneensa olonsa avuttomaksi seuratessaan tilannetta ulkopuolelta.
”Sain lähes päivittäin sähköposteja kansainvälisiltä toimittajilta, jotka pyysivät ukrainalaisia yhteystietojani. Yksi syy aloittaa The Information Front oli luoda yhteys ukrainalaisten valokuvaajien ja kansainvälisen yleisön välille”, Weber sanoo.
The Information Front on julkaistu painettuna lehtenä. Helmikuussa 2023 siitä julkaistiin myös The Financial Times Magazinen liite. Kolmas julkaisu oli kirja, johon liittyy myös Brysselissä esillä oleva valokuvanäyttely.
The Information Front tarjoaa ukrainalaisille kuvaajille taloudellista tukea, jotta nämä voivat jatkaa työtään. Weberin mukaan projekti on vailla pysyvää rahoitusta, ja siksi sen jatko on epävarma.
”Haasteista huolimatta projekti toimii tärkeänä historiallisena arkistona ja heijastaa Ukrainan kestävyyttä kriisin keskellä”, Weber sanoo.
Weber toivoisi mediayhtiöiden arvostavan ja tukevan etenkin ukrainalaisten valokuvaajien työtä. Liian usein heidän odotetaan työskentelevän vaarallisilla alueilla pikkupalkkioilla.
Donald Weber, 50
-
- Valokuvaaja ja valokuvauksen apulaisprofessori Aalto-yliopiston Taiteen ja median laitoksella.
-
- Aloitti uransa valokuvaajana vuonna 2001. Työskennellyt muun muassa The Globe and Mail –lehdelle, The Guardianille, The New York Timesille sekä Newsweekille.
-
- Raportoinut kuvajournalistina konfliktialueilta ympäri maailmaa sekä erityisesti entisistä neuvostotasavalloista.
-
- Julkaissut neljä valokuvateosta ja pitänyt useita näyttelyitä. Palkittu lukuisissa kuvajournalismikisoissa, muun muassa World Press Photo -kilpailussa. Toiminut myös tuomarina samassa kilpailussa.
Uusimmassa lehdessä
- Toimitukset kalastelevat nuoria lyhytvideoilla, mutta heidän elämänsä uhkaa jäädä varjoon journalismissa. Se on kohtalokasta lukutaidolle ja median tulevaisuudelle, sanoo tutkija.
- Inhimillisten kohtaamisten pitäisi olla toimituksen voimavara
- Tasa-arvovaltuutettu patistaa liittoja neuvottelemaan vanhempainvapaista
- Lokale reportern nominerades till Snöspaden – så reagerade Åland
