Presidenttiehdokkaat pitävät mediaa ammattimaisena, mutta moittivat kohtuuttomasta yksilön riepottelusta

Li Andersson (vas.)

1. Meillä on laadukas ja moniääninen mediakenttä sekä ammattitaitoinen toimittajakunta. Yleisradiopalvelun lisäksi monipuolinen media on tärkeä valtakunnallisesti ja paikallisesti. Kuntalaisten tulee saada tietoa päätöksenteosta ja muista paikallisista aiheista. Kannatan demokratiaa edistävää mediatukea.

2. Toimin opetusministerinä koronakriisin aikana. Nopeasti muuttuneissa tilanteissa median, valtioneuvoston ja viranomaisten sujuva yhteistyö oli erittäin tärkeää kansalaisten ja koko yhteiskunnan toiminnan kannalta, erityisesti kriisin alkuvaiheissa.

3. Minusta uutisointi entisestä pääministeristä meni välillä täysin kohtuuttomiin ulottuvuuksiin.

4. Demokratiassa on myös presidentin velvollisuus olla avoimessa ja julkisessa vastuussa, ja ottaa tarvittaessa vastaan myös kritiikkiä. Vastaavasti presidentti on arvojohtajana merkittävä kansalaismielipiteeseen vaikuttaja, jonka on erityisen tärkeää ylläpitää hyviä mediasuhteita.

5. Seuraan tiiviisti valtakunnallisia medioita, kuten Yleä, Helsingin Sanomia ja HBL:ää sekä myös varsinaissuomalaisia Turun Sanomia ja Åbo Underrättelseriä. Myös suomalaiset vasemmistolehdet, Kansan Uutiset ja Ny Tid ovat erittäin laadukkaita. Ulkomaisista medioista mainitsisin BBC:n ja The Guardianin.

---

Sari Essayah (kd.)

1. Lähtökohtaisesti ammattitaitoinen.

2. Monessakin tilanteessa, esimerkiksi onnettomuuden uhrien omaisia suojataan, vaikka varmasti kuvamateriaalia ynnä muuta olisi käytössä. Samoin alaikäisiä lapsia pyritään suojelemaan.

3. Ajanjaksona tulee mieleen kollektiivinen ennakkosensuuri Neuvostoliitosta tai vaikeneminen vaikkapa presidentti Urho Kekkosen terveydentilasta lähes loppuun asti.

4. Avoimuus ja Journalistin ohjeiden noudattaminen antavat hyvät ohjenuorat toimivalle mediasuhteelle puolin ja toisin.

5. Luen päivittäin verkossa Helsingin Sanomia, Maaseudun Tulevaisuutta, Talouselämää, Kauppalehteä ja useita maakuntalehtiä ja iltapäivälehtiä sekä silloin tällöin Hufvudstadsbladetia ja Financial Timesia. Viikoittain seuraan paikallislehtiä Mattia ja Liisaa sekä Kunnallislehteä. Katson Ylen ja Maikkarin uutiset ja ajankohtaisohjelmat sekä usein illan päätteeksi Ođđasatin eli saamenkieliset uutiset. Kotiin tulee paperilehtenä Savon Sanomat, Helsingin Sanomat, KD-lehti, Liikunta & Tiede, Urheilulehti ja Kotivinkki, lisäksi joitakin hengellisiä lehtiä, kuten Hyvä Sanoma. Radiosta kuuntelen uutisia ja autoreissuilla Radio Dein ohjelmaa, urheilulähetyksiä tai musiikkia.

---

Jussi Halla-aho (ps.)

1. Suurin rakenteellinen ongelma lienee pieni kielialue ja keskeisten medioiden maantieteellinen keskittyneisyys. Tästä seuraa, että piirit ovat pienet ja sosiaalinen paine ohjaa toimittajia omaksumaan samanlaisia ajattelutapoja. Toinen, globaalimpi ongelma on rajan hämärtyminen journalismin ja poliittisen aktivismin väliltä: Toimittajat ovat poliittisen debatin osapuoli, eivät sen tarkkailija, mutta pyrkivät silti pysyttelemään kritiikin yläpuolella vetoamalla asemaansa ”neutraalina” tarkkailijana. Myös sellaiset perustaidot kuin kyky tuottaa moitteetonta suomen kieltä ovat yhä useammalta toimittajalta kateissa.

2. Silloin tällöin näkee ilahduttavaa tutkivaa journalismia. En halua yksilöidä mitään erityistä tapausta.

3. Jotta voidaan määritellä ”onnistuminen”, on ensin arvioitava, mihin on pyritty. Aktivistijournalismilla on epäilemättä ajoittain onnistuttu saavuttamaan toimittajan poliittisia päämääriä, mutta journalismin kannalta tällainen toiminta on luonnollisesti epäonnistuminen.

4. Presidentillä ei ole erityisiä oikeuksia tai velvollisuuksia mediaa kohtaan. Yleensä metsä vastaa niin kuin sinne huutaa. Ihannetapauksessa presidentin ja median suhde perustuu molemminpuoliseen luottamukseen ja kunnioitukseen.

5. Suomalaisista Yle, Helsingin Sanomat, Iltalehti, Ilta-Sanomat ja Hufvudstadsbladet, ulkomaisista BBC, Expressen ja Financial Times.

---

Olli Rehn (valitsijayhdistys, kesk.)

1. Avoin yhteiskunta nojaa sananvapauteen ja asialliseen keskusteluun. Suomi tarvitsee monipuolisen mediakentän, jonka avulla kansa saa todenmukaista ja tasapuolista tietoa asiakysymyksistä sekä vallankäyttäjistä. Arvostan sitä, että maamme media on nostanut rimansa korkealle Journalistin ohjeiden muodossa. Vaikka kaikki inhimillinen työ on puutteellista, onnistuu media pääosin tehtävässään.

2. Korona-aikana media teki vaikeassa tilanteessa vastuullista työtä. Median työ tutkitun tiedon jakamisessa, päättäjien toiminnan kriittisessä arvioinnissa ja suomalaisten terveydelle tärkeiden ohjeiden levittämisessä oli arvokasta etenkin valeuutisten ja somessa leviävien epämääräisten väitteiden aikana.

3. Ystäväni Alpo Rusin tapauksessa viattomaksi myöhemmin todettu mies perheineen joutui julkisen mylläkän uhriksi, kun rajut syytökset levisivät mediassa yksipuolisella tavalla. Syyttömyysolettama ei saanut suurta painoarvoa mediassa. Tuloksena oli viattomien suuri inhimillinen kärsimys.

4. Presidentin on kunnioitettava mediaa osana kansanvaltaa, eikä presidentti voi olla kriittisen tarkastelun yläpuolella. Presidentin on oltava median käytettävissä. Valeuutisten, sosiaalisen median ja hybridioperaatioiden aikakaudella median tavoite oikean tiedon levittämisestä korostuu, ja presidentti voikin nähdä median kumppanina turvallisuuden ja vakauden rakentamisessa.

5. Useita suomalaisia ja kansainvälisiä tiedotusvälineitä. Olen tilannut Financial Timesia vuodesta 1991, siitä on ollut paljon iloa ja hyötyä.

---

Alexander Stubb (kok.)

1. Suomalainen media on laadukasta. Uskottavalle journalismille on tilausta valeuutisten maailmassa. Suomalainen media on tarkka disinformaation suhteen ja pitää kiitettävästi asiaa esillä. Tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa se on erityisen tärkeää. Olen aina puolustanut sananvapautta ja tulen aina puolustamaan. Valtaa pitää haastaa, vahtia ja kyseenalaistaa.

2. Kun jätin päivän politiikan vuonna 2017, tein päätöksen olla osallistumatta julkiseen keskusteluun Suomessa. Siihen oli kaksi syytä. En pitänyt sopivana, että entinen ministeri kertoo seuraajilleen, miten asiat pitäisi tehdä. Toinen syy oli, että halusin suojella itseäni ja perhettäni kovien poliittisten vuosien jälkeen. Olen kiitollinen siitä, että Suomen media kunnioitti päätöstäni.

3. En osaa nimetä yksittäistä asiaa. Yleisellä tasolla muistuttaisin sananvapauden tuomasta vastuusta. Erityisesti silloin, kun journalismilla on vaikutusta sen kohteena olevien yksityiselämään. Mediakritiikkiä voisi mielestäni myös media harrastaa enemmän. Ulkopuolista kritiikkiä media sietää joskus huonosti, tosin paremmin sitäkin kuin herkkähipiäinen poliitikko.

4. Presidentin velvollisuus on työskennellä avoimesti ja olla median tavoitettavissa säännöllisesti. Toki tasavallan presidentin asema on siinä mielessä erilainen kuin pääministerillä, että hän ei ole vastuussa päivittäisestä politiikasta vaan keskittyy enemmän ulkopolitiikkaan.

5. Seuraan päivittäin Helsingin Sanomia, Ilta-Sanomia, Iltalehteä, Hufvudstadsbladetia, Maikkaria ja Yleä. Kansainvälisestä mediasta luen päivittäin Financial Timesia, The New York Timesia ja Politicoa. Seuraan aktiivisesti myös kansainvälisiä podcasteja, kuten esimerkiksi BBC:n ja The Economistin podcasteja, Fareed Zakaria ja Gideon Rachmania. X heittää minut satunnaisten medialähteiden ääreen päivittäin.

---

Jutta Urpilainen (sd.)

1. Vapaa ja valpas media on neljäs valtiomahti, elintärkeä osa demokratiaa. Suomalaiseen mediaan voi pääsääntöisesti luottaa. Mediakentällä on toimiva eettinen itsesääntely. Toimittajat ovat ammattitaitoisia ja tiukkoja mutta reiluja. Valitettavasti kansainväliset ilmiöt kuten disinformaatio, jolla pyritään nakertamaan luottamusta riippumatomaan mediaan, ovat läsnä Suomessakin.

2. Kansallisten tragedioiden, kuten koulusurmien ja suuronnettomuuksien, hetkellä suomalainen mediakenttä on tavannut pidättäytyä faktuaalisessa uutisoinnissa, antanut viranomaisille työrauhan ja ennen kaikkea kunnioittanut uhreja ja muita ihmisiä, joita tragediat suoraan koskettavat. Medialla on tällaisina hetkiä kyky yhdistää kansakuntaa.

3. Tiedonvälityksen nopeatahtisuus ja mediakentän kilpailu- ja ansaintalogiikka pakottavat median toisinaan uutisoimaan puutteellisin ensitiedoin. Yksi kansainvälinen esimerkki on Puolan marraskuun 2022 ohjusturma, josta levisi Suomeenkin harhaanjohtava ensitieto, että kyseessä olisi ollut Venäjän tekemä isku.

4. Tasavallan presidentin, kuten kaikkien päätöksentekijöiden, velvollisuus on olla median käytettävissä, viestiä median kautta suomalaisille ja tarpeen tullen perustella omaa toimintaansa. Presidentti on julkinen virka ja kansalaisilla on oikeus tietää myös esimerkiksi presidentin terveydentilasta. Katson kuitenkin, että jotkin asiat, kuten perhe-elämä, ovat yksityisiä.

5. Seuraan aktiivisesti erilaisia uutiskoosteita Suomesta, Brysselistä ja maailmalta, joita
minulla on komissaarina mahdollisuus vastaanottaa. Kotimaan ajankohtaiset uutiset luen usein Ylen verkosta ja Helsingin Sanomista, ja kotimaakunnan asiat Keskipohjanmaasta. Brysseliin tilaan printtinä Suomen Kuvalehteä.