Työelämä

Podcastit ovat suosittuja, mutta tienaako niiden tekemisellä? Hiteiksi nousseiden podcastien tekijöiden mukaan ei tienaa.

Kesällä 2021 rikostoimittaja Rebekka Härkönen tapasi Deadline Kustannus Oy:n kesäjuhlissa miehen, joka työskenteli Suomen suurimmassa podcasteja tekevässä yhtiössä. Härkönen ehdotti, että voisi kokeilla podcastin tekemistä.

Yritys kiinnostui saman tien, ja Härkönen otettiin pikavauhtia mukaan tulevien sarjojen suunnitteluun.

Härköselle selvisi pian, että aiheet, joita hänen tehtäväkseen tarjottiin, olivat lähinnä ideoita ja ranskalaisten viivojen kokoelmia.

”Aihelmissa ei lainkaan otettu huomioon sitä, saako ihmisiä tavoitettua haastatteluun, ja haluavatko he antaa haastatteluja. Työn viemää aikaa oli todella vaikea hahmottaa ennalta.”


Yritys on nimeltään Suomen podcastmedia. Sen liikevaihto oli viime vuonna 1,5 miljoonaa euroa. Yhtiö teki 164 000 euron voitot ja katsoo luottavaisena myös tulevaisuuteen, koska sen enemmistöosuus myytiin maaliskuussa ruotsalaiselle PodX Groupille.

Podcastmediasta luvattiin kouluttaa Härkönen podcastin tekoon, mikä osaltaan motivoikin häntä lähtemään mukaan.

”Ajattelin, että olisi tosi siistiä laajentaa ammattitaitoani, kun olen ollut koko ikäni printtipuolella.”

Härkönen on työskennellyt uutis- ja rikostoimittajana muun muassa Turun Sanomissa ja MTV Uutisissa.

Härkösen aiheeksi sovittiin lopulta sarjahukuttaja Pekka Seppänen. Sarjahukuttajan laajuudeksi tuli kahdeksan 30 – 40 minuutin mittaista jaksoa. Korvaukseksi sovittiin 5 000 euroa.

”Ihmettelin kovasti, että työsopimusta ei koskaan näkynyt. Missään vaiheessa ei sovittu, mitä työhön kuuluu”, Härkönen kertoo.

Härkösen mukaan podcastiin kulunut työmäärä vastaa helposti tietokirjan tekemistä. Haastattelupäivät esimerkiksi sarjahukuttajan uhrien omaisten kanssa olivat raskaita ja jopa 12 – 13-tuntisia.

”Kuka lähtisi tekemään tietokirjan tällaisella summalla? Matkoista esimerkiksi Joensuuhun ei maksettu päivärahoja, ainoastaan 20 sentin kilometrikorvaus.”

Luvattua koulutusta podcastin tekemiseen Härkönen ei saanut.

”Näytettiin ainoastaan, mistä nauhuri menee päälle ja miten lähellä mikkiä kannattaa pitää. Minusta se ei ole riittävä koulutus podcastin tekemiseen.”

Eniten Härköstä hämmästyttää Suomen Podcastmedian löyhä suhtautuminen tekijänoikeuksiin. Firma myi Sarjahukuttajan yksinoikeudella Storytelin ”alkuperäissarjaksi”. Härköseltä ei kysytty asiasta mitään.

”En puhunut Podcastmedian kanssa tekijänoikeuksista missään vaiheessa sanaakaan”, Härkönen sanoo.


Rikostoimittaja Vera Miettisen yhteistyö Suomen Podcastmedian kanssa alkoi, kun häntä pyydettiin vuonna 2019 konsultiksi rikollisjärjestö United Brotherhoodin pomomies Keijo Vilhusesta kertovaan sarjaan.

”Lopulta siinä kävi niin, että päädyin sen podcastin tekijäksi”, Miettinen sanoo.

Miettinen sai podcastistaan 5 000 euron kertakorvauksen. Podcastmedia myi sarjan yksinoikeudella Ylelle. Sitä on nyt kuunneltu toista miljoonaa kertaa.

Myös Miettinen on kirjoittava toimittaja ja sanoo suhtautuneensa uuden median oppimiseen positiivisen uteliaasti.

Tuntuiko korvaus työmäärään nähden kohtuulliselta?

Miettinen naurahtaa.

”Tein sitä noin puolen vuoden ajan. Kahdeksan noin tunnin mittaista jaksoa.”

Myös Miettinen sanoo, ettei tekijänoikeuksista ollut Podcastmedian kanssa koskaan puhetta, eikä sopimuspapereita näkynyt.

Miettinen tekee nykyisin podcasteja ainoastaan suoraan Suplalle.

”Heidän kauttaan saan ennakkomaksun ja kuunteluperusteisesti rojalteja sen jälkeen, kun ennakko on tullut niin sanotusti täyteen.”


”Meillä on hyvä neuvotteluyhteys tekijöihin, enkä usko, että kukaan on meitä haastamassa oikeuteen.

Juhani Pajunen, Suomen podcastmedian toimitusjohtaja

Härköselle, Miettiselle ja monelle muullekin tekijälle on ollut epäselvää, maksaako Suomen Podcastmedia tuotannosta maksettavan kertakorvauksen päälle vielä kuuntelukertojen mukaan määräytyviä rojalteja.

Molemmat olivat siinä uskossa, että maksaa, mutta näin on sovittu vain hyvin harvojen tuotantojen kohdalla, Journalistin näkemistä sopimuksista selviää.

Toimitusjohtaja Juhani Pajusen mukaan rojalteja kertyisi Suomen kokoisella markkina-alueella niin hitaasti, epävarmasti ja vähän, että on tekijänkin etu maksaa podcastista kertakorvaus. Pajunen sanoo lähettäneensä kirjalliset sopimukset tekijöille sähköisesti.

Sopiminen on ollut firmassa epäselvää, Pajunen myöntää. Kertakorvausmalli on hänen mukaansa podcast-tuotannoissa normaali.

”Sopimukset ovat olleet aiemmin vähän ylimalkaisia, mutta tekijöiden kanssa on aina selkeästi sovittu rojaltimallista tai kiinteästä summasta. Asiassa ei pitäisi olla epäselvyyttä.”

Podcastien tekijöille asia on kuitenkin ajoittain ollut epäselvä.
”No, niin kuin sanoin, meidän sopimuksemme ovat olleet turhan ylimalkaisia. Tässä on nyt parannettu, ja tehty yksityiskohtaiset sopimukset.”

Oletteko myyneet podcasteja eteenpäin kysymättä tekijöiltä? Onko se oikein?
”Sekin olisi pitänyt varmaan selkeämmin sopia. Mutta tähän mennessä kukaan ei ole meille reklamoinut mistään tekijänoikeusasioista.”

Mutta taitaisi halutessaan pystyä reklamoimaan?
”On totta, että tekijänoikeuslaki on tiukka. Se on totta. Sehän lähtökohtaisesti suojaa tekijää. Mutta meillä on hyvä neuvotteluyhteys tekijöihin, enkä usko, että kukaan on meitä haastamassa oikeuteen.”

Entä onko korvaustasonne sinusta kohtuullinen?
”No se on hyvä kysymys. Sanotaan näin, että tähän asti ne korvaukset on otettu vastaan. Jos niitä olisi pidetty täysin kohtuuttomana, eihän ihmiset olisi niihin suostuneet. Yleisesti ottaen maksamme varsin hyvin.”

Miten firman myynti Ruotsiin vaikuttaa tulevaisuuteenne?
”Ennen tätä kauppaa olimme saaneet kaksi sarjaamme pohjoismaiseen levitykseen. Nyt tarkoituksemme on viedä enemmän suomalaista podiosaamista ulkomaille. On ihan selvää, että jos minä suomalaisena Juhanina pistän viestin Spotifyn pääkonttoriin, että hei, olen ihan helvetin kova tekijä, ja minulla on mukanani muita hyviä suomalaisia, niin tuskin ihan heti järjestyy tapaamista. Nyt pääsemme oikeisiin pöytiin keskustelemaan.”