Vaasan Tervajoella asuva toimittaja Nadia Paavola ryhtyi neljä vuotta sitten freelanceriksi. Sitä ennen hän työskenteli lähes 20 vuotta toimittajana työsuhteessa, myös päällikkötehtävissä. Toiminimeään yksin pyörittävä Paavola haluaa olla yrittäjä, vaikka tuntee jo hyvin freetoimittajan työn pahimman kipupisteen – rahan.
Paavola ilahtuikin Euroopan komission syyskuisesta kannanotosta, jonka mukaan itsensätyöllistäjät voivat jatkossa neuvotella palkkioista ja työehdoista yhteisvoimin.
Tulevaisuudessa esimerkiksi ammattiliitto saisi tietyissä tapauksissa sopia mediatalojen kanssa työehdoista tai minimipalkkioista.
”Kun palkkiot ovat asianmukaisia ja kattavat oikeasti työhön kuluvan ajan ja kulut, esimerkiksi matkat, freelancer voi puolestaan hoitaa omat velvoitteensa”, Paavola sanoo.
Journalistiliitto haluaa aloittaa neuvottelut työehdoista ja palkkioista Medialiiton kanssa. Se odottaa nyt, että Medialiiton juristit pohtivat omalta osaltaan, miten komission uusi avaus vaikuttaa. Medialiiton juristien oli määrä saada pohdinta valmiiksi tammi – helmikuun vaihteessa.
EU:ssa noudatetaan yhteistä kilpailulainsäädäntöä. Kilpailulakia on tähän asti tulkittu Suomessa siten, että freelancerit tai heidän edustajansa, kuten Journalistiliitto, eivät ole voineet kartellisyytösten pelossa neuvotella yhdessä palkkioista. Jokaisen on pitänyt neuvotella palkkionsa yksin.
Uusi tulkinta on, ettei kartellia synny, kun kyse on yksinyrittäjistä. He tekevät yrityksessään yksin samaa tai samankaltaista työtä kuin työsuhteiset kollegat. Heidän neuvotteluasemansa on heikko, kun vastapuolella on iso yritys.
Esimerkiksi Saksassa on jo nykyisin freelancetyötä koskeva lehdistön sopimus, joka perustuu tekijänoikeuslakiin. Sopimus koskee ainoastaan työsuhteeseen vertautuvaa työtä tekeviä ja tilannetta, jossa journalisti tekee työn itse, eikä työllistä muita.
Nadia Paavola pitää minimipalkkioista sopimista tärkeimpänä tavoitteena tuleville neuvotteluille.
Journalistiliiton vuoden 2021 työmarkkinatutkimuksen mukaan freelancerin keskitulo on noin puolet työsuhteisten ansioista.
Freelancerin velvoitteisiin yrittäjänä kuuluu, että hän pystyy maksamaan lainmukaiset yrittäjäeläkemaksut. Lisäksi hänen on huolehdittava sosiaaliturvastaan, maksettava vakuutuksensa ja varmistettava, että hän voi palautua riittävillä lomilla kuten muutkin työtä tekevät ihmiset.
Paavola ei kuitenkaan kaipaa liittoa neuvottelemaan yrittäjän lomista tai sosiaaliturvasta.
”Haluan yrittäjänä järjestää nämä itse ja vastata omista yrittämiseen liittyvistä kuluistani”, hän sanoo.
Asianmukaiset palkkiot tarkoittavat työsuorituksen osia, jotka on eritelty Suomen freelancejournalistien (SFJ) sivuilta löytyviin suositushintoihin.
Journalistiliiton juristi Eveliina Tuominen suhtautuu neuvotteluihin toiveikkaasti.
Tuominen kertoo liiton selvittäneen tarkasti Kilpailu- ja kuluttajavirastolta, mistä kaikesta se voi neuvotella.
Palkkioiden lisäksi neuvotteluissa voitaisiin sopia esimerkiksi työajoista, lomista, vapaista, työterveydestä, vakuutuksista sekä siitä, missä freelancer tekee töitä.
Asiaa on käyty läpi myös työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.
”Ministeriössä ei suunnitella Euroopan komission kannanotossaan rajaamien suuntaviivojen vuoksi muutoksia lainsäädäntöön tai muita jatkotoimenpiteitä. Mikään ei viittaa siihen, ettei neuvotteluja voitaisi aloittaa. Nykyiset lait mahdollistavat neuvottelemisen.”
Neuvotteluja varten liitossa on koottu taustaryhmä. Freejäsenille on lähetetty kysely, jolla liitto kartoittaa, mitä asioita neuvotteluihin pitäisi tuoda. Todennäköisesti minimipalkkiot ja erilaiset lisät, esimerkiksi kiirelisä, ovat ensimmäisiä tavoitteita.
”Minimi olisi vain alaraja palkkioille. Edelleen voi sopia korkeammista palkkioista”, Tuominen muistuttaa.
”Haluan yrittäjänä järjestää nämä itse ja vastata omista yrittämiseen liittyvistä kuluistani”
Nadia Paavola, freelancetoimittaja
Minimipalkkiot eivät Tuomisen mukaan olisi lain näkökulmasta yleissitovia, vaan ne koskisivat liiton jäseniä. Välillisesti ne voivat koskea muitakin, sillä toimeksiantaja ei saa kysyä liiton jäsenyydestä.
”Ja kun neuvotellaan Medialiiton kanssa, toki Medialiiton jäsenyritykset olisivat sopimukseen sitoutuneita”, Tuominen sanoo.
Avoimia kysymyksiä on yhä paljon. Sekin on auki, pyritäänkö saamaan aikaan yksi kaikkia mediataloja koskeva sopimus. Tuomisen mukaan tärkeintä on sopia reilut pelisäännöt, joilla toimeksiantoja tehdään.
”Tällä yritetään nyt parantaa kaikkien freelancerien asemaa. Jos tehdään minimipalkkioita koskeva sopimus, se tuo varmuutta sekä freelancerille että toimeksiantajalle.”
Aloittaessaan freelancerina ennen pandemiaa Nadia Paavola päätti tehdä journalismin ohella viestintää. Lisäksi hän on tehnyt apurahalla kirjaa.
”Pandemian aikana viestinnän puolella oli enemmän kysyntää, nyt taas teen selvästi enemmän journalismia.”
Asiakkaina on ollut myös SFJ:n suositushinnaston selvästi tuntevia toimeksiantajia. Tammikuussa asiakkaalta tuli ilmoitus, että palkkiota nostetaan kymmenen prosenttia.
”Olin valtavan iloinen, että joku tajusi inflaation jylläävän myös freelancerille. Perustelu oli, ettei hintoja ole nostettu hetkeen. Viime syksyn hiljaisena aikana ehdin jo miettiä, onko tässä mitään järkeä.”
Joissain taloissa ymmärretään hyvin se, millainen aika toimittajalta menee lehtijutun tekemiseen. Toisaalla tätä ei ymmärretä lainkaan.
”Kyse ei ole vain kirjoittamiseen kuluvasta ajasta. On ideoitava juttu, tutkittava taustat ja etsittävä haastateltavat, mihin saattaa mennä todella paljon aikaa.”
Paavola on nähnyt päällikköpesteissä myös kolikon toisen puolen ja tietää, ettei ostava henkilö välttämättä pysty vaikuttamaan palkkioihin millään tavalla.
”Freelancerille olen päällikkönä joutunut sanomaan, että palkkiot ovat surkeita, mutta en voi lähteä näistä neuvottelemaan. Ongelma on isommissa rakenteissa, freebudjeteissa.”
Silti hän uskoo, että reilut ehdot maksupolitiikassa sitovat ammattilaisia alalle. Toimeksiantajillekin on vahinko, jos osaavat ammattijournalistit siirtyvät muihin töihin.
Freelancerien työehtosopimus vahvistettiin Ylessä lakon avulla
- Suomessa on yksi mediatalo, jonka freelancereilla on jo oma sopimuksensa ja esimerkiksi yhteisesti sovitut minimipalkkiot: Yle.
- Freelancetyötä teetettiin Yleisradiossa vielä 1970-luvun alussa pienillä korvauksilla, vaikka moni free teki talossa täysiä päiviä.
- Freelance-ohjelmatyöntekijät ry onnistui neuvottelemaan 1974 freelancereille ainutlaatuisen työehtosopimuksen, joka tunnetaan yhä Yhtyneet-sopimuksena.
- Pian Yle esitti, ettei sopimus koske kesätoimittajia, harjoittelijoita ja sijaisia, jotka olivat useimmiten freelancereita.
- ”Riita huipentui toukokuussa 1975 puolentoista kuukauden freelakkoon, joka oli laatuaan ensimmäinen koko Euroopassa”, kuvaili Airi Leppänen RTTL:n 50-vuotisjuhlajulkaisussa 2011.
- Tarvittiin vielä vuoden 1978 lakko ennen kuin freelancerien asema alkoi vakiintua Ylessä. Silloin taisteltiin freelancerien oikeudesta työehtosopimukseen. Lopulta RTTL hyväksyi täysipäiväiset freet 1980 jäseniksi ja Freelance-ammattiosasto (FAO) perustettiin.
Lähde: Airi Leppänen: Ylen joustavaa työvoimaa – FAO:n 30 taistelujen vuotta
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
