Työelämä

Painostus- ja uhkailukysely osoittaa, että toimittajat eivät ole immuuneja itsesensuurille

Noin 42 prosenttia journalisteista kokee, että painostus ja uhkailu lisäävät työn kuormittavuutta.

”Journalistien työ on nykyään muutenkin stressaavaa, kun mediatalojen resurssit ovat tiukoilla. Kun päälle tulee vielä painostusta, kuormitus kasvaa, ja tämä alkaa heijastua myös yksityiselämään”, sanoo Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Ilmari Hiltunen.

Hiltusen, Aleksi Suurosen ja Reeta Pöyhtärin kyselytutkimuksessa tutkittiin, paljonko Journalistiliiton ja kolmen päätoimittajayhdistyksen jäsenet kokevat työssään painostusta ja miten se vaikuttaa.

Lähes joka kolmas vastaaja kertoi, ettei mielellään tee juttuja tietyistä aiheista tai näkökulmista, koska pelkää joutuvansa painostuksen ja uhkailun kohteeksi.

Tutkimuskysely tehtiin edellisen kerran vuonna 2017. Nyt saadut tulokset eivät ole suoraan verrannollisia aiempiin tuloksiin muun muassa vähäiseksi jääneen vastaajamäärän (505 vastaajaa) vuoksi. Tuloksista hahmottuu silti trendi. Painostus ja uhkailu näyttävät lisääntyneen ja niiden vaikutukset pahentuneen.

”Se on jossain määrin huolestuttava signaali, varsinkin kun rinnastaa tulokset siihen, että Suomi on edelleen ollut lehdistönvapausmittauksissa ihan kärkipäässä”, Hiltunen sanoo.

Erityisen yleiseksi painostuksen muodoksi tutkimuksessa nousi solvaaminen, haukkuminen tai muu sanallinen vihanilmaus. Useampi kuin kaksi kolmesta vastaajasta kertoi kohdanneensa sanallista vihaa, 38 prosenttia keskimäärin kerran puolessa vuodessa tai useammin. Fyysisellä tai seksuaalisella väkivallalla oli kolmen vuoden tarkastelujakson aikana uhkailtu kuuttatoista prosenttia vastaajista.

Järjestelmällistä tai koordinoitua uhkailua on kohdannut useampi kuin joka viides vastaaja, ja suoraa fyysistä väkivaltaakin kuusi prosenttia vastanneista.

Yli kaksi kolmasosaa vastaajista luottaa kuitenkin saavansa esihenkilöltä tai työnantajalta tukea.

Eniten uhkailua tuottavia juttuaiheita olivat maahanmuutto ja pakolaisuus. Myös politiikka, paikallisaiheet sekä ympäristöön ja metsänhoitoon liittyvät aihepiirit tuottivat painostusta. Uutena aihepiirinä uhkailua ja painostusta aiheuttivat myös korona, rokotukset ja koronarajoitukset.

Toimittajan sukupuoli ei tutkimuksen mukaan vaikuta uhkailun määrään, mutta näkyy selvästi koettujen seurauksien vakavuudessa. Naispuoliset journalistit kertoivat merkittävästi useammin itsesensuurista ja oman turvallisuudentunteen sekä henkisen hyvinvoinnin heikkenemisestä.

”Sukupuolta merkittävämmin uhkailun määrään vaikuttivat esimerkiksi tiedotusvälineen merkittävyys ja toimittajan asema. Toimittajaryhmistä eniten painostusta ja uhkaa kohtaavat päätoimittajat. Myös tutkivan journalismin tekeminen on selvästi altistava tekijä”, Hiltunen sanoo.