eilen: lopetin työt iltalehdessä ja sain koronarokotteen. #keskiviikko
Kun Iltalehdessä 30 vuotta työskennellyt politiikan toimittaja Tommi Parkkonen kertoi urauutisensa Twitterissä 22. huhtikuuta, twiitti keräsi nopeasti ketjun äimistyneitä, harmittelevia ja kannustavia kommentteja. Niitä kirjoittivat niin journalistikollegat, poliitikot kuin yleisön edustajat.
Perjantaina 13. elokuuta Alfa-tv esitti ensimmäisen jakson uudesta politiikan ajankohtaisohjelmasta, Viikon Parkkosesta. Jos kanavan pitkään suunnittelemat omat uutiset tänä syksynä alkavat, Parkkonen ryhtyy myös niiden politiikan toimittajaksi.
Se, että Parkkonen ei enää työskentele Iltalehdessä, oli yllättävää. Se, että hän aloitti Alfalla, oli yllättävää.
Alfa-tv on kotimainen kaupallinen tv-kanava, joka on kertonut kunnioittavansa ohjelmatoiminnassaan ”perinteisiä arvoja”. Sen omistaa Brilliance Communications Oy, jonka taustalla on Keravalla toimiva kristillinen medialähetysjärjestö IRR-tv.
Kesällä Brilliance Communicationsin omistajiksi ryhtyivät sen osakeanneissa muun muassa Liike Nytin kansanedustajan Harry Harkimon ja kokoomuksen entisen kansanedustajan Eero Lehden yritykset, yrittäjät Heikki Salmela, Joni Nelimarkka ja Toivo Sukari sekä Keskisuomalainen-konserni, jonka julkaisema Keskisuomalainen on entinen keskustan äänenkannattaja.
Kanavan katsojista vain noin viidennes on Uudeltamaalta.
Tommi Parkkonen twiittailee rakkaudella Helsingistä ja puhuu kaupunkiasumisen puolesta. Hän kieltää kuuluvansa kirkkoon. Häntä on kuvailtu vasemmistoliberaaliksi, ja hän on on tunnettu kriittisyydestään keskustaa kohtaan.
Vuonna 2017 Iltalehti kertoi Parkkosen jopa saaneen yksilöidyt julkiset haukut keskustan silloiselta pääministeriltä Juha Sipilältä, jonka mielestä yksi syy puolueen kannatuksen laskuun oli median hänestä muodostama kielteinen, jopa virheellinen kuva.
Kun Parkkoselta kysyy, miten hän mahtuu konservatiivis-oikeistolais-uskonnolliselle kanavalle, hän alkaa puolustaa sitä – ja tavallaan myös itseään. Alfan ohjelmakartasta uskonnollista ohjelmaa on kolme prosenttia – ja näyttäähän Ylekin jumalanpalveluksia, Parkkonen muistuttaa.
”Olen jopa omassa kaveripiirissäni törmännyt näihin ennakkoluuloihin, että mitä, meetsä jeesuskanavalle töihin? Mutta yhdessäkään Alfan palaverissa ei ole puhuttu uskonnollisuudesta tai sen osuudesta ohjelmiin yhtään mitään”, Parkkonen sanoo.
Parkkosen mielestä ristiriita Alfa-tv:n imagon ja hänen imagonsa välillä on jotenkin huvittava ja tyypillistä hänelle, ikuiselle vastarannan kiiskelle.
Alfalle häntä kuulemma pyydettiin jo viime vuonna, hänen ollessaan vielä Iltalehdessä. Vaikka ajatus vaihtelusta ”vielä ennen sydänkohtausta tai yhä kauemmas karkaavaa eläkettä” tuntui viisikymppisestä houkuttelevalta, silloin vastaus oli ei.
Kun ”tiet keväällä Iltalehden kanssa erkanivat”, vastaus oli kyllä.
Toimittaja ja mediatutkija Pasi Kivioja epäili taannoin Suomen Kuvalehdessä omien uutisten olevan Alfa-tv:lle mahdoton temppu, jossa sen edeltäjä Suomi-tv ja Nelosen uutiset jo epäonnistuivat. Kivioja ei myöskään usko, että Alfan ohjelmistoonsa noukkimilla, muiden jo hylkäämillä Miss Suomi -kisojen ja Syksyn sävelen kaltaisilla ohjelmilla voisi pärjätä, koska yhtenäiskulttuurin aika meni jo.
Parkkonen suostui Alfalle muun muassa siksi, että mediatalo Keskisuomalainen investoi siihen. Se toi kanavalle ”uskottavaa omistajuutta.” Rahassa Keskisuomalaisen sijoitus tosin on vain 150 000 euroa eli prosentin luokkaa yhtiön laskemasta oman pääoman noin 15 miljoonan euron arvostuksesta, jos sen käynnissä oleva osakeanti toteutuu täysimääräisenä.
Kanavan kunnianhimoinen tavoite on laajentaa kristillistä imagoaan yleis- ja ajankohtaiskanavaksi, ja sellaisessa Parkkosesta on ”aika nastaa” olla mukana.
Hänen mielestään Alfa-tv:llä on mahdollisuus menestyä, koska ”merkittävä osa suomalaisista asuu muualla kuin pääkaupunkiseudulla ja merkittävä osa on konservatiivisia”.
Kun Parkkonen teki kesäkuussa Alfalle kuntavaalitentin Sanna Ukkolan kanssa, yleisöltä tuli kiitosta siitä, että vieraille jäi kerrankin aikaa puhua.
45 minuuttia kestävässä Viikon Parkkosessa vieraita on yhdestä kolmeen. Parkkonen lupaa, ettei ”hidas televisio” tarkoita vieraan omakehu-monologia.
”Kriittinen ote jatkuu, vaikka totta kai formaatti vaikuttaa sisältöön. Nyt en kirjoita enää muka-nokkelia näkökulmia Iltalehteen, nyt keskustelen televisiossa. Se on vuorovaikutusta. Näkökulmathan ovat toimittajien lempitavaraa, koska vastapuoli ei pääse puolustamaan itseään.”
Myöskään Alfa-tv:n omistajiin kuuluva, kanavalla omaa Hjallis – Lisää rahaa! -ohjelmaansa vetävä kansanedustaja Harry Harkimo ei kuulemma jatkossakaan säästy Parkkosen kritiikiltä, ”jos sanoo jotain tyhmää”. Parkkosen mielestä Harkimon ohjelmatyö ei uhkaa kanavan journalismia niin kauan kuin tämä ei puutu kanavan muuhun sisältöön. Harkimon ohjelma oli kanavalla jo ennen kuin hän ryhtyi sen omistajaksi.
”Vastakkainen järjestys ei näyttäisi niin hyvältä”, Parkkonen sanoo.
Parkkonen saa Alfalta vähemmän palkkaa kuin Iltalehdestä, mutta ”ei merkittävästi vähemmän”, ja hän uskoo tilanteen korjaantuvan. Hän sanoo ajattelevansa Alfaa eräänlaisena startup-yrityksenä.
Uuden työnantajan leivissä Parkkonen pääsee tekemään televisiota, mistä on aikaisia aamuja lukuun ottamatta aina nauttinut. Parkkonen on aiemmin ollut toimittajana Huomenta Suomessa, juontaja-toimittajana Iltalehden ja MTV:n Lööpin takana -ohjelmassa sekä kommentaattorina MTV:n Pöllöraadissa ja Ylen Pressiklubissa.
Ensimmäiset kokemukset Alfalta ovat ”rentoja ja vapaita”. Parkkonen sai itse suunnitella ohjelmansa konseptin, sisällön ja nimen, joka oli kuulemma alun perin vitsi.
Toisaalta itsenäisyys tarkoittaa stressiä.
Viikon Parkkosella ei ole taustatoimittajaa tai -tiimiä, vaan toimittaja kutsuu vieraansa itse. Yhden miehen suora ajankohtaisohjelma pystyy reagoimaan nopeasti esimerkiksi riitaan eduskunnan kyselytunnilla. Toisaalta, mitä pidemmälle vieraiden pyytäminen venyy, sitä hankalampi heitä on houkutella. Viikon Parkkosen suorat lähetykset tehdään pääsääntöisesti Alfan studiolla Keravalla perjantaina kello 19.30.
Alfalla Parkkosen kollegoja ovat Ylestä vuonna 2019 Sannikka & Ukkola -ohjelman lakkauttamisen jälkeen irtisanoutunut Sanna Ukkola ja Talouselämästä vuonna 2020 eläkkeelle jäänyt Matti Virtanen. Ilkeästi ajatellen Alfan voisi tulkita keräilevän toimittajia samalla periaatteella kuin ohjelmia: toisten vanhoja. Parkkonen kuitenkin tuntuu aidosti ajattelevan, että heitä yhdistää pitkä kokemus nimenomaan myönteisessä mielessä.
Journalistista päätoimittajaa Alfalla ei toistaiseksi ole, vaan sitä vetää IRR-tv:n perustaja ja kanavan toimitusjohtaja sekä hallituksen puheenjohtaja Hannu Haukka. Yle kertoi heinäkuussa Alfan palkkaavan 15 työntekijää ja rekrytoinnin olevan jo käynnissä. Parkkosen mukaan haussa on myös journalistinen päätoimittaja.
Helsingin Sanomat kertoi elokuussa, että Alfa aikoo hakea Julkisen sanan neuvoston jäsenyyttä. Neuvoston puheenjohtajan Eero Hyvösen mukaan Alfan hakemus on saapunut, ja neuvoston kannatusyhdistys käsittelee sen viimeistään seuraavassa sääntömääräisessä kokouksessaan marraskuussa.
Iltalehdessä kivaa oli nimenomaan se, että hölmömmälläkin kolumnilla oli mahdollisuus saada miljoona lukijaa.
Tommi Parkkonen, Alfa-tv:n toimittaja
Parkkosen mukaan hänelle on Iltalehden jälkeen tarjottu töitä muualtakin. Niistä ei voi vielä kertoa enempää kuin sen, että osa niistä liittyy televisioon. Yhteydenottoja tuli myös viestintäpuolelta, jonne hän on luvannut keikkailla.
Fakta on, että politiikan toimittajana Parkkosen areena on vaihtunut merkittävästi pienempään.
Iltalehti tavoittaa nettiyleisöjä mittaavan FIAM-tutkimuksen perusteella viikoittain noin 2,8 miljoonaa lukijaa ja kilpailee Suomen suurimman digitaalisen uutismedian paikasta.
Alfa-tv tavoitti Finnpanelin mukaan viime vuonna viikossa keskimäärin miljoona katsojaa, ja sen katseluosuus oli prosentin luokkaa. Kanavan ajankohtaisohjelmien, kuten Sanna Ukkola Liven, katsojaluvut olivat sen oman ilmoituksen mukaan viime vuonna sadan tuhannen luokkaa per jakso.
”Se on suuri muutos, se on ehdottomasti suuri muutos”, Parkkonen sanoo.
Iltalehdessä kivaa oli nimenomaan se, että ”hölmömmälläkin kolumnilla oli mahdollisuus saada miljoona lukijaa”. Lehden palveluksessa Parkkonen sai myös kokea ”Japanin tsunamit, Ukrainat ja Libyat” – ja kerran jopa Monacon formulat.
Ura Iltalehdessä alkoi kesällä 1990, kun silloinen päätoimittaja Veli-Antti Savolainen otti nuoren jyväskyläläisen ”pystymetsästä rocktoimittajaksi”.
Ura Iltalehdessä päättyi huhtikuussa 2021.
Parkkonen sanoo, ettei voi eikä halua vielä kommentoida lähtöään Iltalehdestä julkisesti. Lojaliteettivelvollisuus jatkuu yhtä pitkään kuin palkanmaksu, marraskuulle. Myöskään Parkkosen entinen esihenkilö Juha Ristamäki ei halua kommentoida.
Journalistin tietojen mukaan kyse oli irtisanomisesta.
Taustakeskustelujen perusteella Iltalehdestä lähti huhtikuussa ammattitaitoinen, kokenut, politiikan kenttätöissä viihtyvä ja sieltä uutisia tuottava, hyvin verkostoitunut, teräväkynäinen ja omaääninen politiikan toimittaja, jopa alan tähti. Omapäinen mutta mukava, rento ja avulias kollega.
Rento ja mukava Parkkonen on myös haastattelussa – ja hänellä tosiaan on paljon tuttuja.
Kun media- ja kulttuuriväen suosiman ravintola Rytmin ovi Helsingin Hakaniemessä aukeaa, Parkkonen vaihtaa heti kuulumiset parin kaverin kanssa, joita kuulemma tapaa muutoinkin säännöllisesti siellä. Haastattelun aikana hän moikkaa sisään tulevaa ministerin erityisavustajaa.
Parkkosen mielestä hänen menestystekijöitään politiikan toimittajana on kyky tulla hyvin toimeen niidenkin kanssa, joita hän haukkuu kirjoituksissaan. Toinen puoli omakuvaa on se vastarannan kiiski, joka vastoin kaikkien odotuksia on nyt töissä Alfalla.
Parkkonen sanoo olleensa ärsyttävä näsäviisastelija jo koulussa. Armeijaan auktoriteettivastainen Parkkonen ei lonkkavian takia päätynyt. Hän sanoo, että auktoriteettivastaisuus ja itsepäisyys tekevät hänestä ajoittain ”aivan sietämättömän alaisen”.
Twitterissä Parkkonen kommentoi aktiivisesti ”rakkaan ex-vaimonsa” varoituksista huolimatta eikä kadu. Niinpä häntä syytetään Oulun käräjäoikeudessa entisen kaupunginvaltuutetun Junes Lokan kunnian loukkaamisesta.
Toimittajana Parkkonen on mielestään ”vanhan kansan tekijä”, joka tarttuu juttuvinkkiin vaikka yhdeltätoista illalla, mutta vaatii vastalahjaksi vapautta.
Iltalehdessä sitä kuulemma oli enimmän osan aikaa.
Alfa-tv hyllytti vuonna 2019 jakson Kansan kesken -ohjelmasta, jossa keskustelu kääntyi yhtenä vieraana olleen mallin sukupuolenkorjausprosessiin. Ohjelman juontaja Heidi Pakarinen lähti.
Mitä tekee Tommi Parkkonen, jos sanelua alkaa tulla?
”En mä sellaiseen tyydy ja sopeudu.”
”Mutta ei mulla ole mitään syytä uskoa, että Alfalla niin kävisi.”
Korjaus 20.9.2021 klo 12.05: Keskisuomalainen on keskustan entinen äänenkannattaja, ei pää-äänenkannattaja.
Tommi Parkkonen
- Alfa-tv:n juontaja ja toimittaja elokuusta 2021.
- Iltalehdessä toimittajana 1990 – 2021. Viimeksi politiikan toimittaja, aiemmin muun muassa musiikkitoimittaja, uutistoimittaja, viikonvaihdeliitteen toimittaja ja toimitussihteeri.
- Koulutukseltaan ylioppilas. Lisäksi journalismin opintoja Alkio-opistossa.
- Syntynyt Jyväskylässä 1970. Kirjoitti lukiolaisena musiikkijuttuja Rumbaan ja Jyväskylän City-lehteen. Radio Jyväskylän juontaja 1988 – 1990. Muutti vuonna 1990 Helsinkiin töihin Ylen Radiomafiaan ja Iltalehteen, molempiin musiikkitoimittajaksi.
- Televisiossa muun muassa MTV3:n Purjehduskoulu-sarjan käsikirjoittaja, MTV:n Lööpin takana -ohjelman juontaja sekä vieraileva politiikan kommentaattori.