Kuolleita

Taitava taittaja – käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Savonlinnan taidelukion ylioppilas Hannu Pulkkinen pohti, lähteäkö kuvataiteilijan vai toimittajan uralle. Veri veti molempiin, mutta hän valitsi varmemman toimeentulon takaavan lehtityön.  

Opiskeluvuosina Hannu toimi vasemmisto-opiskelijoiden Yhteisrintaman päätoimittajana ja aloitti myöhemmin siviilipalveluksen ohessa Ydin-lehden kakkospäätoimittajana. 

Ensimmäinen vakituinen työpaikka oli KSL:n tiedotussihteerinä. Välillä hän piipahti työministeri Arvo Aallon erityisavustajaksi. KSL-vuosinaan Hannu opiskeli iltaisin graafiseksi suunnittelijaksi Taideteollisessa korkeakoulussa. 

Kun Ralf Friberg pestasi hänet 1985 Iltalehteen taittavaksi toimitussihteeriksi, poliittinen vaihe jäi taakse. Kolme vuotta myöhemmin hänet valittiin Ilta-Sanomien ulkoasupäälliköksi. “Erkon leivissä” vierähtikin sitten melkein kolme vuosikymmentä.  

90-luvun mittaan IS nousi HS:n rinnalle Sanomien toiseksi tukijalaksi. Iltapäivälehtien tiukka kilpailu, levikin ja sivumäärien kasvu vaativat jatkuvaa tuotekehitystä myös ulkoasun suhteen. Ja tulosta syntyi. 

Kahden vuosikymmenen jälkeen seurasivat pestit Sanoma Median maakunta- ja paikallislehtien sekä lopulta 2011 Helsingin Sanomien ulkoasupäällikönä ja lehden johtoryhmän jäsenenä. Komean uran mittavin projekti oli maan ykköslehden sivuformaatin, rakenteen ja sisältökonseptin uudistus. 

Kysyntää Hannu Pulkkisen osaamiselle oli muuallakin jonoksi asti. Valo paloi usein myöhään Pulkkisen omakotitalon työhuoneessa Porvoossa, sillä firaabelitöinään hän uudisti myös kymmeniä sanoma-, järjestö- ja aikakauslehtiä, kirjoitti kolumneja ja oppikirjoja. Hän luennoi ja vaikutti myös lehtidesignin kansainvälisissä järjestöissä.  

Työn ohessa syntyi myös Pulkkisen väitöskirja uutislehtien ulkoasusta, ja hän toimi  lukuvuoden 2010-11 vierailevana journalistiikan professorina Tampereella.  

Tuota työteliäisyyttä ihmetellessä tulee mieleen Hannun oma aforismi: “Oravanpyörä näyttää läheltä katsoen tikapuilta.”  

Kun vapaata aikaa silti joskus jäi, hän tarttui pensseliin ja palettiin. Toinen rakas, vuosikymmeniä jatkunut harrastus oli kuvitettu aforistiikka. Valikoima parhaista ilmestyi koronakeväänä  Pakkosiirtoja-kirjana. Eläkkeellä Hannu oli koonnut sisällön ja taittanut sen kansia myöten valmiiksi, mutta voimat uupuivat loppusuoralla. Ystävien avulla hanke saatiin maaliin.  

Nopeasti edennyt Alzheimerin tauti vei Hannu Pulkkisen kesällä hoivakotiin, jossa saatu koronavirustartunta oli kohtalokas.