Monet tiedotusvälineet tekevät etenkin vaalien alla faktantarkistusta, jossa arvioidaan esmerkiksi sitä, ovatko poliitikkojen väitteet totta. Faktantarkistuksen laadussa olisi kuitenkin parantamisen varaa.
Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg ja projektitutkija Valtteri Sankari julkaisivat joulukuun Media & viestintä -lehdessä analyysin, jossa he arvioivat Yleisradion faktantarkistuksen pätevyyttä viime eduskuntavaalien alla.
Aiemmissa tutkimuksissa faktantarkistuksen laatua on arvioitu yhdeksällä kriteerillä. Kriteerien mukaan faktantarkistajien pitäisi esimerkiksi aina arvioida väitteitä oikeassa asiayhteydessä, ja monimutkaiset väitteet tulisi pilkkoa tarkistusta varten osiin. Tutkijat mittasivat Ylen onnistumista näillä yhdeksällä kriteerillä.
Käytössä oli myös viisitoista kriteeriä väitteille, joiden totuusarvoa ei voi arvioida. Muun muassa kielikuviin, mielipiteisiin, kysymyslauseisiin ja useimpiin tulevaisuutta koskeviin väitteisiin ei faktantarkistajien kannata käyttää aikaa.
Tältä pohjalta arvioituna Ylen faktantarkistuksessa on paljon ongelmia. Melkein puolet tarkistuksista rikkoi vähintään yhtä kriteeriä.
Laajana ongelmana nousi esiin Ylen käyttämä viisivaiheinen totuusarvon asteikko, joka jättää tilaa subjektiiviselle tulkinnalle. Faktantarkistukseen oli myös päätynyt paljon epämääräisiä väitteitä, joiden totuusarvoa ei ole ylipäätään mahdollista määrittää. Lisäksi monimutkaisia väitteitä ei ollut aina pilkottu kyllin pieniksi paloiksi ennen tarkistusta.
Vaikka tutkimus paljasti ongelmia, tulos oli silti hieman parempi kuin toissa vuonna julkaistussa analyysissa, joka käsitteli vuoden 2018 presidentinvaalien faktantarkistusta. Siinä yli puolet Ylen tarkistuksista rikkoi vähintään yhtä kriteeriä. Tuolloin mukana olivat myös Alma Media ja Helsingin Sanomat, jotka kumpikin suoriutuivat Yleä paremmin.
Parhaiten vastaavissa tutkimuksissa on menestynyt Faktabaari. Se on onnistunut seulomaan tarkistuksistaan pois epämääräiset väitteet ja keskittynyt lähinnä sellaisiin, joiden totuusarvo on määritettävissä. Tutkijoiden mukaan Ylenkin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota väitteiden seulomiseen, sillä muuten koko faktantarkistustyöltä puuttuu pohja.
Linkki tutkimukseen: Tarkistuksissa vielä parannettavaa: Ylen faktantarkistuksen tarkistus