Viestikoekeskuksen tietovuoto herätti netissä populistisen reaktion

Vuonna 2017 Helsingin Sanomat julkaisi salaisia tietoja Puolustusvoimien Viestikoekeskuksen toiminnasta. Salaisuus kallion uumenissa -artikkelia seurasi kiivas julkinen keskustelu, joka uuden tutkimuksen mukaan havainnollistaa median ja valtion välisiä jännitteitä nettiaikakaudella.

Tutkimuksessa Tampereen yliopiston mediatutkimuksen asiantuntijat kävivät läpi Helsingin Sanomien artikkelia käsittelevää keskustelua. Aineiston ydin koostui HS.fi-verkkosivun lukijakommenteista sekä aihetunnisteella #hsgate käydyistä Twitter-keskusteluista. Analyysin tulokset julkaistiin uusimmassa Media & viestintä -lehdessä.

Helsingin Sanomien artikkelista virinneeseen keskusteluun osallistui toimittajia, sotilaita, poliitikkoja ja sekalaisia netin käyttäjiä. Tutkimuksen mukaan noin puolet kommentoijista vastusti toimituksen päätöstä julkaista salaisia tietoja ja vain neljäsosa puolusti lehden linjaa.

Nettikeskustelussa korostui kahtiajako ”realistien” ja ”liberaalien” välillä. Osa realisteista edusti maltillista turvallisuuseliittiä ja heidän tukijoitaan, mutta samaan leiriin kuului myös populaareja patriootteja, jotka pitivät lehtiartikkelia epäisänmaallisena ja toimittajia suorastaan maanpettureina.

Vähemmistöön jääneet liberaalit korostivat yksilön- ja lehdistönvapauden merkitystä. Heistä osa suhtautui tilanteeseen neutraalin pragmaattisesti, kun taas toiset olivat mielipiteiltään jyrkempiä ”vahtikoiria”, joiden mukaan valtiokoneiston läpinäkyvyyden lisääminen oli itseisarvoista.

Tunnepitoinen kiista kahden osapuolen välillä konkretisoitui, kun poliisi teki etsinnän toimittajan kotiin. Osittain tämän tapauksen vuoksi Suomen lehdistönvapausindeksi laski vuonna 2018.

Lehdistön ja sotilastiedustelun edustajat yrittivät myös löytää sopua. Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö ja Helsingin Sanomien päätoimittaja lepyttelivät toisiaan sotilaallisiin termeihin ja jopa talvisotaan viittaamalla. Sovun rakentamisessa viljeltiin samaa kuvastoa, jota populistiset patriootit käyttivät hyökätessään lehdistöä vastaan.

Tapaus on tyypillinen esimerkki siitä, miten nettiaikakauden tietovuodot kiristävät median ja valtion suhdetta. Se myös havainnollistaa, miten julkinen keskustelu sijoittuu nykyään perinteisen ja sosiaalisen median rajalle. Keskustelu alkoi sanomalehdestä, mutta sitä pitivät yllä netissä kuohuneet tunteet.

Kortesoja, M., Kunelius, R., & Heikkilä, H. (2019). Lyhyt matka epäisänmaallisuuteen: Valtion ja median suhteet HS:n tietovuotoa koskevassa keskustelussa. Media & Viestintä, 42(2): https://doi.org/10.23983/mv.83372

Lue myös viestikoejuttua seurannutta keskustelua käsittelevä Susanna Kuparisen kolumni.