Tasa-arvokeskustelu ei ole lisännyt naisten määrää uutisissa. Heinäkuussa parhaiten pärjäsi Koillissanomat. Helsingin Sanomien 50–50-tavoite on kaukana.
Helsingin Sanomat lupasi naistenpäivänä 8. maaliskuuta lisätä naisten määrää uutissisällöissään. Tasa-arvokeskustelu vilkastui, mutta sisältöihin sillä ei ole ollut näkyvää vaikutusta.
Kahdentoista kotimaisen lehden heinäkuun verkkojutuissa esiintyvistä henkilöistä noin 28 prosenttia oli naisia. Näin kertovat Tasa-arvobotin Journalistille keräämät tiedot.
Luku vastaa paitsi alkuvuoden tilannetta myös alan tutkimusta: uutisjutuissa esiintyvistä henkilöistä naisia on vuodesta toiseen noin kolmannes.
Parhaiten tasa-arvo toteutui algoritmin mukaan kuusamolaisessa Koillissanomissa. Sen verkkojutuissa naisia oli 38 prosenttia.
Pienen lehden luvut vaihtelevat, sillä juttuja tehdään vähemmän kuin isoissa uutiskoneistoissa.
”Olemme pohtineet, voisimmeko vielä parantaa. En näe syytä hyväksyä, että olemme kärkipäässä, mutta silti kaukana tasa-arvosta”, toimituspäällikkö Jenny Halvari sanoo.
Yhtä syytä naisten määrälle Halvari ei keksi. Alueen matkailuyrittäjissä, kuntapoliitikoissa ja urheilijoissa on paljon naisia.
Toisaalta lehti ei seuraa valtakunnanpolitiikkaa tai ulkomaanuutisia. Aiheet kaivetaan arjesta.
Helsingin Sanomien verkkojuttujen henkilöistä naisia oli heinäkuussa vajaa kolmannes, 29 prosenttia. Lehti oli samalla tasolla helmikuussa. Parhaimmillaan Hesarin tulos on noussut Tasa-arvobotin 24 tunnin seurannassa yli 40 prosentin.
”En odottanut, että puolen vuoden jälkeen olisimme 50–50-tilanteessa, mutta heinäkuun luku on liian alhainen ja vaihtelu liian suurta”, toimituspäällikkö Anu Ubaud sanoo.
Luvuissa voivat näkyä jalkapallon miesten MM-kisat sekä Trumpin ja Putinin tapaaminen. Yksittäiset uutisosastot vaikuttavat Ubaudin mukaan lukuihin kuitenkin vain muutaman prosentin.
Toimitus onkin esimerkiksi listannut käyttämiään asiantuntijahaastateltavia ja miettinyt vakikasvoille vaihtoehtoja. On käyty myös tarkemmin läpi sitä, mitä data pitää sisällään: kuka on pääroolissa, missä aiheissa miehet dominoivat?
”Sen olen huomannut, että jos prosenttia ei seurata ja sukupuolijaosta keskustella, naisten määrä pienenee herkästi”, Ubaud kertoo.
Isoja eroja tiedotusvälineiden välillä ei ole. Naisia on noin 30 prosenttia myös Yle Uutisten, Svenska Ylen, Ilta-Sanomien, Aamulehden, Iltalehden sekä Etelä-Suomen Sanomien jutuissa.
Kalevan, Savon Sanomien, Turun Sanomien ja Keskisuomalaisen jutuissa henkilöistä naisia oli heinäkuussa joka neljäs tai vähemmän.
Tasa-arvobotti on ruotsalaisen Prognosis-yhtiön algoritmi, jonka rakensi Dagens Nyheterissä työskentelevä Max Berggren.
Botti etsii jutuista vakiintuneita miesten ja naisten nimiä sekä muita sukupuolisidonnaisia ilmauksia, kuten ”sisko”. Nimestä ei toki automaattisesti voi päätellä sukupuolta, eikä botti ole erehtymätön. Berggrenin mukaan tiedotusvälineitä ei kannata verrata prosentilleen.
Satakunnan Kansan kohdalla botti mokasi. Sen verkkolehdessä näytti olevan jatkuvasti naisenemmistö. Kyse oli kuitenkin laskuvirheestä: algoritmi oli luullut joka sivun alareunan mediayhtiön nimeä, Alma Mediaa, jutussa esiintyväksi naiseksi. Tämän takia Satakunnan Kansa ei ole mukana heinäkuun vertailussa.
Satakunnan Kansan uutispäällikkö Kaisa Ylhäinen sanoo, ettei laskuvirheen paljastuminen yllättänyt toimitusta. Hän pitää tärkeänä, että luvut herättävät pohdintaa uutisvalinnoista.
Anu Ubaud kertoo, että tasa-arvolaskuri on innostanut hesarilaiset pohtimaan aiempaa tarkemmin myös haastateltavien muita taustatekijöitä.
”Kun yhteen mittariin kiinnitetään huomioita, herätään tarkastelemaan moniäänisyyttä myös laajemmin.”
Algoritmi laskee nimet
Tasa-arvobotti seuraa 13 suomalaista tiedotusvälinettä ja raportoi 24 tunnin tulokset Twitterissä. HBL ja Vasabladet ovat mukana Ruotsi-version vertailussa.
Journalisti alkaa tilastoida haastateltaviensa sukupuolet. Viime keväänä kansissa naisia ja miehiä oli yhtä monta. Kuvissa ja kuvituksissa 45 prosentissa oli naisia ja 28 prosentissa miehiä.