Mediatutkija Anu Koivunen sanoo, että Yle-kohussa törmäävät erilaiset journalismikäsitykset.
Keskustelu Yleisradion journalismista sai uusia kierroksia, kun hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään raportti ja Ylen uutistoiminnasta sekä uutis- ja ajankohtaistoimituksesta irtisanoutuneiden Jussi Erosen ja Salla Vuorikosken yhdessä Jarno Liskin kanssa kirjoittama Ylegate-kirja julkaistiin.
Mediatutkija Anu Koivusen mukaan Yle-väittelyssä törmäävät erilaiset käsitykset siitä, mitkä ovat julkisen palvelun journalismin tehtävät. Koivusen mukaan Ylen tapa reagoida arvosteluun paljastaa, että kritiikin vakavuutta ei täysin tunnisteta.
”Atte Jääskeläinen on kyllä ollut useaan otteeseen Ylen omilla kanavilla haastatteluissa, joissa hän henkilönä ja johtajana asettunut syytösten kohteeksi”, Koivunen sanoo.
”Haastatteluissa on ollut hyvin raadollinen ote Ylen sisäisiin asioihin, mutta yhteistä niille on, että Jääskeläinen ja Ylen muu johto eivät tunnista kritiikin syvyyttä.”
Jääskeläinen on vakuutellut pyrkivänsä ”reiluun” ja ”vastuulliseen” journalismiin. Koivunen huomauttaa, että olisi tärkeää tietää, mitä näillä retorisilla määrittelyillä tarkemmin ottaen haetaan.
”On hyvä, että Jääskeläinen on tuonut omaa journalismikäsitystään esiin. Mutta julkinen keskustelu ei ole kyennyt tarttumaan siihen tarkemmin. Kuka tällaisia käsitteitä vastustaisi? Pitäisi kysyä, mitä reiluus ja vastuullisuus Ylessä tarkoittavat journalismin tekemisessä, ja mikä on niiden suhde Journalistin ohjeiden ykköskohtaan journalistin vastuullisuudesta lukijoilleen.”
Mäenpään selvityksen ja Ylegaten mukaan Ylen vastuullisuus on usein nimenomaan vastuullisuutta vallanpitäjien suuntaan.
”Pohditaan, tuleeko juridisia seuraamuksia, ei kansalaisten oikeutta tietää”, Koivunen sanoo.
”Jos katsoo Suomen ulkopuolelle, journalismikäsitysten hierarkia on toinen.”
Koivusen mukaan Ruotsissa korostetaan Suomea selvästi enemmän ajatusta journalismista kansalaisten resurssina: Julkista rahaa tarvitaan laatujournalismille, jotta kansalainen pärjäisi vaikuttamisyritysten ja disinformaation keskellä.
Koivunen kummeksuu kaupallisen median päällikkötoimittajien tapaa liittoutua arvosteltujen Yle-pomojen taakse. Mäenpään selvitys on saanut Twitterissä osakseen taistolaisuuteen viittaavaa kuittailua niin Ilta-Sanomien Timo Haapalalta kuin MTV:n Merja Ylä-Anttilaltakin.
”Näistä reaktioista välittyy harhainen kuva, että Suomi on edelleen 70-luvulla, on meneillään vasemmiston ja oikeiston välinen kamppailu, ja taistolaiset yrittävät tätä kautta jotakin vallankaappausta.”
Anu Koivunen
Mediatutkija, elokuvatutkimuksen professori Tukholman yliopistossa.
Seuraa Yleä osana kansanvallan kehittymistä Suomessa ja Ruotsissa luotaavaa Demokratian voimavirrat -tutkimusprojektia.
Suomen ja Ruotsin kansalainen.
Uusimmassa lehdessä
- Kohu arabiankielisistä uutisista kuumensi repivän Yle-rahoituskeskustelun. Uutisankkuri Esraa Ismaeel on seurannut keskustelua ihmeissään.
- Sinuhe Wallinheimo kiinnostui kaupallisen median ahdingosta ja hakeutui Ylen hallintoneuvoston johtoon. Läheiset välit Vesa-Pekka Kangaskorpeen ovat hänelle arka paikka.
- Kulttuurin leikkaukset hukkaavat ammattitaitoa peruuttamattomasti