Klikinsäästäjä-sivuston perustaja Lauri Skön uskoo klikkiotsikoiden olevan ohimenevä ilmiö.
”Iskelmätähti Eini, 55, ja popkaunotar Evelina, 21, hurmasivat samanlaisissa asuissa”, kertoi Ilta-Sanomien otsikko elokuun lopussa. Kuvista paljastui, että lähinnä vain kengät olivat melkein samanlaiset.
Tällainen on klikkiotsikko puhtaimmillaan, sanoo Facebookin Klikinsäästäjä-sivun perustaja Lauri Skön.
”Klikkiotsikko pimittää olennaista tietoa, pahimmillaan se johtaa tarkoituksella harhaan.”
Klikinsäästäjä kerää suomalaismedioiden klikkiotsikoita ja kertoo niiden yhteydessä sen, minkä otsikko piilottaa. Pääosa otsikkovinkeistä tulee Klikinsäästäjän tykkääjiltä, joita on lähes 150 000. Tykkääjiä on selvästi enemmän kuin vaikka MTV:llä tai Yle Uutisilla.
Eniten Skön saa vinkkejä iltapäivälehtien otsikoista, mutta muutkin suuret verkkomediat päätyvät säännöllisesti Klikinsäästäjän hampaisiin.
Harhaanjohtava otsikko voi olla jopa vaarallinen, Skön sanoo. Esimerkiksi hän nostaa elokuussa julkaistun Talouselämän otsikon: ”Poliisilla 1 776 hälytystehtävää – Turvapaikanhakijoiden osuus pyöreä luku.” Jutussa paljastui, että pyöreä luku oli nolla.
”Jos luki vain jutun otsikon, kuten moni tekee, saattoi tulla täysin väärä kuva turvapaikanhakijoiden osuudesta.”
Skönin mielestä klikkiotsikot ovat vaarallisia myös medialle.
”Jos lukija poistuu nopeasti verkkosivuilta pettyneenä otsikoiden lupauksiin, ei siitä ole mainostajillekaan hyötyä. Klikkijournalismi ei voi kannattaa pitkään taloudellisesti.”
Skön uskoo klikkiotsikoiden olevan ohimenevä ilmiö. Merkkejä tästä jo on. Iltalehti ilmoittautui viime vuoden lopulla Klikinsäästäjän innoittamana ”klikinsäästötalkoisiin”. MTV kutsui Klikinsäästäjä-sivun ylläpitäjät tammikuussa toimitukseensa saatuaan palkinnon vuoden klikkiotsikosta.
MTV Uutisten toimituspäällikkö Karri Lehtiön mielestä Klikinsäästäjä on tervetullut ilmiö.
”Epäonnistunut otsikko on hyvä paikka tarkastella sellaisen syntyprosessia ja tarvittaessa ottaa opiksi.”
Lehtiö on Skönin kanssa samaa mieltä siitä, että klikkien kalastelu kääntyy nopeasti itseään vastaan.
Myös Ylellä Klikinsäästäjä on lisännyt keskustelua otsikoinnista, sanoo uutis- ja ajankohtaistoiminnan verkkotuottaja Timo Kämäräinen. Hän kertoo Ylen arvioivan juttujen suosiota pääasiassa lukuajan perusteella.
Myös Ilta-Sanomien analytiikka korostaa juttujen lukuaikaa eikä klikkausmääriä, sanoo päätoimittaja Ulla Appelsin. Appelsinin mielestä verkko-otsikon pitää olla ”riittävän informatiivinen”.
”Otsikko ei toimi eikä sitä klikata, jos se on niin mystifioitu, ettei lukija saa mitään otetta siitä, mihin juttu liittyy.”
Miksi Klikinsäästäjä saa kuitenkin tällaisista IS:n otsikoista säännöllisesti ilmiantoja?
”Julkaisemme verkossa kuukausittain tuhansia juttuja. Suureen määrään mahtuu paitsi erinomaisia juttuja ja otsikoita myös juttuja ja otsikoita, jotka eivät ole niin erinomaisia. Aina voi parantaa.”
Palkittu Facebook-ilmiö
Opiskelija Lauri Skön perusti harhaanjohtavia verkko-otsikoita keräävän Klikinsäästäjä-sivun kesäkuussa 2015. Sivu voitti talvella Someilmiö 2015 -tittelin Aller Median Some Awardsissa.
Helmikuussa Skön perusti Klikinsäästäjä-yhtiön, joka on juuri julkaisemassa samannimisen mobiilisovelluksen. Sovellus kokoaa Ampparit.comin tapaan suomalaismedian uutisvirran. Klikinsäästäjässä käyttäjät voivat ehdottaa jutuille vaihtoehtoisia otsikoita klikkiotsikoiden sijaan. Kun ehdotus on saanut tarpeeksi ääniä, se näkyy sovelluksessa ensisijaisena otsikkona.
Maksuton sovellus on tarkoitus rahoittaa mainoksilla. Sen testiversiota on kokeillut yli tuhat käyttäjää. Hankkeessa ei ole mukana mediayhtiöitä. Sovelluksen kehittämiseen on kerätty rahaa myös maksullisella Klikinsäästäjä Go -pelillä.