HS muuttaa tapaansa tarkistaa tekoälyn tuotokset, mutta ei luovu droonivirheen tehneestä työkalusta

Helsingin Sanomat, Ilta–Sanomat ja Aamulehti julkaisivat viime sunnuntaina tekoälytyökalun tuottaman virheellisen tiedon, jonka mukaan Suomessa olisi pudotettu venäläisiä drooneja. Ainakin toinen drooneista on myöhemmin tunnistettu ukrainalaiseksi, ja pudottamisen sijaan ne löytyivät pudonneina.

Virheellinen ensiuutinen julkaistiin Helsingin Sanomissa sunnuntaina kello 13.35, ja se oikaistiin jutun mukaan kello 13.37. Sen takana oli Sanoman uutismedioiden käyttämä Vahtikoira-tekoälytyökalu, joka etsii uutisia tiedotteista ja kiteyttää niiden sisällön.

Maanantaina Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vastaavat päätoimittajat julkaisivat aiheesta pahoittelevat tekstit. Aamulehden vastaava päätoimittaja Sanna Keskinen kommentoi asiaa lehden omassa uutisessa.

Journalisti kysyi Helsingin Sanomien vastaavalta päätoimittajalta Erja Yläjärveltä, miten tapaus vaikuttaa toimituksen tekoälykäytäntöihin.

---

Vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi, miten tekoälyn hallusinoima virhe turvallisuuspoliittisesti merkittävässä uutisessa vaikuttaa toimituksen tekoälykäytäntöihin?
”Tämä virhe osoittaa, että tiedon tarkistaminen on täysin välttämätöntä. Olemme vieneet tuotantoon muutoksen, että tiedotteen voi tarkistaa samassa paikassa yhdessä tekoälyn luoman hälytyksen kanssa.

Kun järjestelmää testattiin, siinä oli vastaavanlaisia virheitä, mutta kun järjestelmä on ollut käytössä, niitä on ollut enää detaljitasolla. Tiedotteen perusasiat eivät ole menneet noin perusteellisesti väärin.

Emme lopeta sitä, että tekoäly käy tiedotteita läpi jatkossakin.”

Kirjoitit tapahtuman jälkeen toimitukselle, että tekoälytyökalu ei toiminut niin kuin sen piti. Eikö tiedon hallusinointi ole tekoälyn ominaisuus, ei virhe?
”Meillä on sisäistä keskustelua siitä, kuinka paljon hallusinointiriskiä voidaan eliminoida. Opponoin sellaista ajatusta, että hallusinaatiota tulee holtittomasti. Sellainen ominaisuus se ei ole.”

Onko tekotyökalustanne siis mielestänne mahdollista saada sellainen, että se ei hallusinoi?
”Meidän kokemuksemme on, että siitä on mahdollista saada varsin hyvä rajatussa käytössä ja rajatussa ympäristössä.

Hallusinaation riskiä ei voi ainakaan nykyteknologialla kokonaan poistaa. Olemme happotestanneet työkalua ja miettineet, riittääkö siinä 99 prosentin tarkkuus, jos toimittaja tekee esimerkiksi noin 3 prosentissa jutuista virheitä. Koneen pitää olla merkittävästi ihmistä parempi: ihmistä ei pidä laittaa vahtimaan konetta, joka on häntä huonompi.

Olemme alkaneet johdossa koota tekoälyyn liittyviä eettisiä huolia, joita ovat esimerkiksi vahvistusharhat ja kielen köyhtyminen. Yritän tällä sanoa, että olemme huomattavan tietoisia isoista eettisistä kysymyksistä. Myös toimittajamme ovat hyviä esittämään niitä, ja niihin vaaditaan myös vastauksia.”

Helsingin Sanomat on korostanut, että toimitus tarkistaa kaiken tekoälyn tuottaman sisällön etukäteen. Onko oikein altistaa kiireistä työtä tekevät toimittajat tekoälytyökalun tuottamalle aineistolle, jossa on virheiden riski?
”Uutistyö on kiireistä ja siihen sisältyy virheen riski.

Mielestäni työkalun tulosten tarkistamisvastuun voi jättää toimittajalle. Se kuitenkin edellyttää sitä, että päätoimittaja kestää nopeustappiot, jos ne johtuvat siitä, että asia on tarkistettu paremmin.

Toimittajat eivät ole vastustaneet perustavanlaatuisesti ajatusta siitä, että he ovat vastuussa työkaluista. He toki haastavat minua siitä, ovatko työkalut tarpeeksi hyviä.”

Helsingin Sanomat on saanut aiemminkin kritiikkiä tavasta, jolla se on hyödyntänyt tekoälyä toimituksen arjessa ja jutuissaan. Oletteko ottaneet liikaa riskejä painottaessanne nopeuden ja tehokkuuden lisäämistä?
”Mietin, paljonko me olemme painottaneet juuri nopeuden ja tehokkuuden lisäämistä. Ajattelemme, että tekoäly on iso osa tätä työtä, ja suhtaudumme myönteisesti sen käyttöön ottamiseen. Me emme luovu siitä.

Vaikka meidän tapaamme käyttää tekoälyä on pidetty alallamme laajana, se on hyvin rajallista ja hallittua. Emme ole antaneet tai antamassa tekoälylle kokonaisia työprosesseja.

Tämä prosessi on opettanut sen, että pystymme oppimaan jatkoa varten. Emme me tällaisia virheitä montaa tee tuollaisesta aiheesta, se on selvä.”

Miten tekoälyn virhe syntyi?
”Meillä ei ole siihen suoraa ja tarkkaa vastausta. Minäkin olen katsonut prompteja, ja tämä näyttää tekoälyn kontekstisidonnaiselta tulkinnalta.”

Millaista palautetta olette saaneet virheestä turvallisuuspoliittisilta toimijoilta?
”Minulle ei ainakaan ole tullut palautetta.”

---

Sekä Helsingin Sanomat että Ilta-Sanomat toivat työkalun tuottamat virheet esiin itse. Virheen korjaamisesta lähetettiin Hesarin sovelluksessa lukijoille myös erillinen ilmoitus.

Yläjärvi kertoi Helsingin Sanomissa julkaistussa näkökulmatekstissä Vahtikoira-tekoälytyökalun hälyttävän tiedotteista erillisellä kanavalla, josta toimitus poimii uutisaiheita tekoon. Työkalu oli virheellisesti otsikoinut puolustusministeriön tiedotehälytyksen Venäjään liittyväksi, vaikka itse tiedotteessa ei puhuttu maasta mitään.

Toimituksessa tapahtui Yläjärven mukaan myös inhimillinen virhe, kun alkuperäislähdettä ei tarkasteltu. Jatkossa toimittaja näkee samassa paikassa sekä tekoälyn kiteytyksen tiedotteesta että alkuperäisen tiedotteen.

Journalistin näkemässä, Hesarin toimitukselle maanantaiaamuna lähettämässään viestissä Yläjärvi kirjoittaa, että ”hallusinaation riski on yhä olemassa” sen käyttämässä tekoälytyökalussa. Samalla hän kirjoittaa, että tekoälytyökalu ei ”toiminut kuten sen pitää”.

”Kone ei saa altistaa ihmistä tarpeettomille perustavanlaatuisille virheille”, Yläjärvi kirjoittaa.

Helsingin Sanomien näkökulmatekstissään Yläjärvi kertoo, että työkalujen journalistinen kouluttaminen on ollut hidasta. Toimitukselle hän taas kuvaa, kuinka työkalu on tähän asti toiminut ja siihen on luotettu.

”Vahtikoira on samalla toiminut uutislähteenä viime ajat hyvin, se on auttanut meitä toimimaan nopeasti ja siihen on siksi alettu luottaa myös nopeissa uutistilanteissa. Tällainen koneen virhe on omiaan vaarantamaan saavutetun luottamuksen, vaikka lähteet tuleekin tarkistaa”, Yläjärvi kirjoittaa toimitukselle.

Lue lisää: Arkinen työkalu vai internet-ajan suurin mullistus? Mediatalot eivät halua myöhästyä AI-siirtymästä (Journalisti 2/2026)