Hilla Group vähentää kolme työntekijää ja lakkauttaa lehtiä

Hilla Groupin muutosneuvottelut ovat päättyneet. Neuvottelujen seurauksena päättyy kolme työsuhdetta. Irtisanomisten lisäksi Hilla muuttaa kolmen työsuhteen olennaisia ehtoja. Irtisanotuille tarjotaan konsernissa avoinna olevia tehtäviä. 

Hilla vähentää myös lehtiensä määrää. Enontekiön Sanomat, Kittilälehti ja Luoteis-Lappi yhdistetään vielä nimeämättömäksi paikallismediaksi. Kuhmolaisen, Sotkamo-lehden ja Ylä-Kainuun painetun lehden julkaiseminen harvenee. Niiden painettu lehti ilmestyy jatkossa vain kerran viikossa. 

Lokakuussa alkaneiden muutosneuvotteluiden piirissä olivat Hillan paikallismedioiden toimitukset, kaikkiaan viisi päätoimittajaa ja kahdeksan muuta journalistia. Neuvottelujen alkaessa Hilla kertoi tavoittelevansa enintään yhdeksän työsuhteen vähentämistä.  

Irtisanottuihin kuuluu sekä toimittajia että päätoimittajia, Hillan journalistien luottamushenkilö Jukka Anias vahvistaa. 

”En voi olla tulokseen tyytyväinen, kun kolme ihmistä irtisanotaan”, Anias sanoo 

”Irtisanomisten määrää saatiin kyllä neuvotteluissa aiottua pienemmäksi, mutta haluan muistuttaa, että irtisanotut eivät tule olemaan tähän tyytyväisiä.” 

Anias huomauttaa, että isojen etäisyyksien pohjoisessa Suomessa olennaisesti muuttuneen tai kokonaan uuden työsuhteen ottaminen vastaan ei sekään ole aina yksinkertaista. 

”Konsernissa on toimittajan paikkoja aukikin, mutta ne voivat olla satojen kilometrien päässä.” 

Hilla Group perusteli neuvottelutarvetta paikallismedioiden heikentyneellä kannattavuudella. Konsernitasolla Hillan talous on tänä vuonna mennyt aikaisempiin vuosiin verrattuna parempaan suuntaan. Muutosneuvottelut tulivat niin Aniakselle kuin muullekin henkilöstölle yllätyksenä.  

”Konsernin tulos on parempi kuin viiteen vuoteen, mutta konsernin sisällä tulokset vaihtelevat. Ei tällaista silti odotettu”, Anias sanoo.  

”Itse en kaikkea Keskipohjanmaan toimituksesta näe. Olin itse sanonut konsernin tuloksesta, että nyt ei ainakaan ole muutosneuvotteluja tulossa.” 

Neuvottelut kestivät uuden yhteistoimintalain mukaisesti vain seitsemän päivää. Anias luonnehtii niitä suorasukaisiksi ja asiallisiksi. 

”Mielipiteitä vaihdettiin mutta ne eivät aina vaihtuneet”, Anias kuittaa. 

Lyhentynyttä neuvotteluaikaa Anias pitää suppeana. Neuvottelukertoja oli neljä. 

”Työnantajat tulkitsevat lakia niin, että neuvottelukertojen minimi on yhtä kuin maksimi.  Tahti on turhan tiivis kuudessa päivässä neuvoteltavaksi.”