Sanna Raita-aho, 35, aloittaa tammikuussa STT:n EU-kirjeenvaihtajana Brysselissä. Aiemmin hän on työskennellyt STT:n toimittajana ja Ylen toimittajana Turkissa. Koulutukseltaan hän on rauhan- ja konfliktintutkimuksen maisteri Tampereen yliopistosta. Raita-aho on opiskellut myös Lähi-idän tutkimusta ja raportoinut alueelta. Syksyllä 2024 hän oli stipendiaattina Yhdysvalloissa.
Miten päädyit uuteen tehtävääsi ja miksi?
Paikka avautui ja hain, koska kaipasin työhöni kansainvälisempää katsantokantaa ja minulla oli kokemusta kirjeenvaihtajatyyppisestä työstä. EU:n rooli kiristyvässä maailmanpoliittisessa tilanteessa kiinnostaa.
Miten saat suomalaiset kiinnostumaan EU:sta?
Perehtymällä EU-asioihin niin hyvin, että pystyn selittämään muille, mitä ne heidän arjessaan merkitsevät. Muistamalla, että ”Brysselin kuplan” valtapelit eivät välttämättä avaudu Suomessa.
Miten vältät ”EU kieltää -journalismin”?
Kertomalla, miksi lainsäädäntöä tehdään ja millaiset poliittiset voimat siihen vaikuttavat. Valtaosa suomalaisista EU-kirjeenvaihtajista tekee tässä erinomaista työtä. Verkko-otsikoissa saattavat kieltämiset korostua.
Minkä uutisen pelkäät joutuvasi EU-kirjeenvaihtajana kertomaan?
Huono uutinen olisi, jos Ukraina joutuisi luovuttamaan alueita Venäjälle vastineena rauhasta tai että EU ei edistäisi vihreää siirtymää.
Mikä uutinen olisi ihana kertoa?
Maailman myllerryksistä huolimatta EU pysyi yhtenäisenä, demokraattiset instituutiot vahvoina ja Ukrainan suvereniteetti säilyi.
Olit viime syksyn Yhdysvalloissa stipendiaattina. Mitä ammatillisesti hyödyllistä oivalsit?
Yhdysvaltain ulkopolitiikka kiinnostaa meitä enemmän kuin tavallisia amerikkalaisia. Ukrainan sota kiinnostaa eniten eurooppalaisia ihmisiä. Tekoälyyn liittyy valtavasti vallan ja rahan kytköksiä, joita toimittajien on pidettävä silmällä.
Olet kotoisin Karvialta. Mikä on satakuntalaisinta sinussa?
Meitä sanotaan jäyhiksi, mutta itse olen aika puhelias varmaan siksi, että isäni on Itä-Suomesta. Ehkä maanläheisyys, jalat maassa -asenne.
Miten sinusta tuli noin kansainvälinen?
Olin jo lapsena kiinnostunut eri maista ja maantiedosta. Lukion jälkeen olin EU:n vapaaehtoistyöohjelman kautta Ukrainassa. Sain paljon eurooppalaisia ystäviä. Ymmärsin, että jo puolentoista tunnin lentomatkan päässä Suomesta kamppaillaan aika erilaisten ongelmien kanssa.
Olet ollut mukana kirjoittamassa tietokirjoja Björn Wahlroosista, pettämisestä ja arabi-kevään jälkeisestä ajasta. Mistä on vielä kirjoittamatta?
Nyt ei ole ollut aikaa pysähtyä ajattelemaan sitä. Ehkä ajatus kypsyy EU-vuosien aikana.
Kuka on ammatillinen esikuvasi?
Ylen Istanbulin-toimittaja Maija Liuhto on urallaan raportoinut monista paikoista, joihin harva suomalainen on päässyt, kuten Afganistanista Taleban-hallinnon alla. Brysselistä mainitsen Politicon Brussels Playbook -uutiskirjeen tekijät. He pystyvät kirjoittamaan EU-politiikasta konkreettisesti, hauskasti ja informatiivisesti.
Uusimmassa lehdessä
- Kerttu Kotakorpi toivoo ilmastojournalismin uskovan parempaan, vaikka se on vaikeaa
- Puoluekannatuskyselyt selvittävät suomenkielisten mielipiteitä, vaikka Suomessa asuu jo 600 000 vähemmistökielistä
- Hallituksen heikennykset työehtoihin luovat painetta tes-pöytiin
- Journalismin pitää kertoa, miten elää rikkinäisessä maailmassa