Yleisradio suunnittelee Pasilan-lavastamonsa lopettamista ja enintään kaikkien sen 13 työntekijän irtisanomista. Yle aikoo keskittää oman lavastamotoimintansa Tampereelle Mediapolikseeen ja lisätä ulkoa ostettujen palveluiden määrää.
Suunnitelma tuli julki, kun yhtiö tiedotti viime viikolla käynnistävänsä kahdet muutosneuvottelut Urheilu ja tapahtumat- sekä Luovat sisällöt ja media -yksiköissä. Neuvotteluista toiset koskevat Pasilan lavastamoa ja toiset tuotantojen suunnittelua.
Tuotantojen suunnittelusta työntekijöitä aiotaan irtisanoa enintään 10. Neuvottelut koskevat 164 työntekijää, joista 116 on ohjelmatyöntekijöitä.
Molemmat muutosneuvottelut alkavat perjantaina 6. lokakuuta ja kestävät vähintään kuusi viikkoa. Ne liittyvät Ylen suunnitelmiin uudistaa omien tuotantojen tekotapaa.
Ylen ohjelmatyöntekijöiden pääluottamushenkilö Mikko Martikainen korostaa, että neuvottelut ovat vasta alkamassa ja työpaikkojen kohtalo aidosti auki.
”Työnantaja on esimerkiksi viestinyt olevansa valmis kuuntelemaan, että jos löytyy vaihtoehto säilyttää lavastamon toiminta jossain muodossa.”
Yksi syy Ylen Pasilan-lavastamon lopettamiseen ovat Helsingin kaupungin rakennussuunnitelmat Länsi-Pasilassa.
Lavastamon tilat sijaitsevat Ylen alueen itälaidalla Studiotalossa, rakennuksen itäpäädyssä. Helsingin kaupunki on määrännyt, että itäpääty pitää purkaa ja tontti tyhjentää vuoteen 2026 mennessä. Kaupunki aikoo jatkaa nykyisin Studioaukiolle päättyvää Televisiokatua läpi Ylen alueen. Siksi lavastamon toiminnan pitäisi loppua vuoden 2024 aikana.
Kaupungin suunnitelmat ovat olleet Ylen tiedossa jo vuosia. Martikaisen mukaan työnantaja ei kuitenkaan ole ollut halukas etsimään tai rakentamaan lavastamolle uusia tiloja Pasilasta. Yle pyrkii strategiansa mukaan lisäämään tuotantopalveluiden ostoa ulkoa.
Lavastamon verstailla valmistetaan esimerkiksi puusta, metallista ja muovista kulisseja, huonekaluja ja esimerkiksi lavarakennelmia ohjelmatyön tarpeisiin. Niin lavastamo kuin rekvisiitta- ja pukuvarastot sijaitsevat studioiden yhteydessä, jotta kaikki tarvittava on ollut kätevästi ohjelmien tekijöiden käytössä. Puvustamoa ja rekvisiittaa muutosneuvottelut eivät koske.
Työntekijöitä kummastuttaa se, miten ohjelmatuotantoihin kiinteästi liittyvän lavastamotyön voi ostaa ulkoa. Halvemmaksi se tuskin ainakaan tulee: omassa lavastamossa on osattu tehdä kunkin ohjelman tarpeisiin räätälöidyt lavasteet laadukkaasti, mutta myös edullisesti.
”Yhtiö ei ymmärrä sitä, kuinka paljon tuottajat ja tilaajat ovat pienen ja ketterän puusepäntyön varassa. Jos siitä luovutaan, niin jokainen mittatilauspöytä täytyy tilata ulkoa ja sillä on hintansa. Eikä se ole enää mittatilausta, vaan bulkkia, jota täytyy korjata erikseen – ja sekin sitten maksaa. Tämä ei niin sanotusti käy järkeen”, Martikainen sanoo.
Hän on skeptinen senkin suhteen, löytyykö Ylelle pääkaupunkiseudulta tarpeeksi suurta kaupallista kumppania hoitamaan lavastusta.
Tuotantoja koskevasta muutoskokonaisuudesta vastaava Urheilu ja tapahtumat -yksikön johtaja Panu Pokkinen sanoo, ettei lavastamon mahdollisella lopettamisella tavoitella ensi sijassa rahan säästämistä. Tilojen purkaminen on fakta, johon Yle ei voi puuttua.
”Emme hae tehostamista, vaan sitä, että lavastus voidaan jollain tapaa järjestää”, Pokkinen sanoo.
Pokkinen korostaa, että Ylelle jäisi jatkossakin omaa lavastamotoimintaa Tampereen Mediapolikseen. Lavastamopalvelua on myös ostettu jo aiemmin jonkin verran ulkoa.
”Emme olisi tietenkään edes suunnittelisi työn ostamista ulkoa, ellei sellaista markkinaa olisi.”
Tuotantojen suunnittelua koskevien muutosneuvottelujen tarkoitus on keventää ja ”ketteröittää” ohjelmatuotantojen tekemistä. Työtapojen muuttamisen tarvetta on jo aiemmin arvioitu selvityksissä, joita työnantaja on tehnyt yhdessä työntekijöiden kanssa, Panu Pokkinen kertoo. Sisältöjen tekeminen on muuttunut, joten myös ohjelmien tuotantoprosesseista halutaan tehdä joustavampia ja selkeämpiä.
Pääluottamushenkilö Mikko Martikaisen mukaan työnantaja aikoo esimerkiksi luoda suunnitteluun kokonaan uusia tehtäviä ja lakkauttaa vanhoja. Journalistiliittoon kuuluvista ohjelmatyöntekijöistä neuvottelujen piirissä on esimerkiksi apulaistuottajia, jaksosuunnittelijoita ja linjapäälliköitä sekä verkko- ja digituottajia. Monen titteli ja tehtävät tulevat muuttumaan, Martikainen arvioi.
”Tässä kohtaan on kuitenkin ennenaikaista sanoa, toteutuuko 10 työntekijän vähennys. Se on vain työnantajan arvio neuvottelujen alussa”, hän korostaa.
Lopullisesta irtisanottavien määrästä riippumatta muutosneuvottelut ovat työyhteisölle raskaat. Työntekijöitä huolestuttaa se, että Yle suunnittelee väen vähentämistä jo nyt, vaikka sen rahoituksen tulevaisuutta pohtiva eduskunnan parlamentaarinen työryhmä ei ole vielä edes koossa.
Pokkinen sanoo ymmärtävänsä, että muutosneuvottelut huolestuttavat työntekijöitä. Hän kuitenkin korostaa, että nyt uudistukset ovat jatkumoa jo vuonna 2021 alulle pannuille suunnitelmille, eivät reaktio julkiseen paineeseen.
”Pitäisikö meidän keskeyttää toimintamme kehittäminen ulkoisten tekijöiden vuoksi? Minun mielestäni ei pidä.”
Myös Martikainen on sitä mieltä, että Ylen on kehitettävä toimintaansa ja varmistettava, että veronmaksajien rahat käytetään tehokkaasti. Hän pitää silti surullisena, että toimintaa aiotaan sopeuttaa ennenaikaiselta tuntuvalla tavalla.
”Kun harkitaan ohjelmatyön kannalta ratkaisevien toimintojen kuten lavastamon lakkauttamista, niin kyllä keulimista on näkyvissä.”
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
