”IFJ ei ole halunnut korjata ongelmiaan” – Journalistiliitto eroaa kansainvälisestä liitosta

Journalistiliiton ero Kansainvälisestä Journalistiliitosta (IFJ) on varmistunut. Liitto ilmoitti erostaan IFJ:lle tänään tiistaina 31. tammikuuta. Päätös varmistui pohjoismaisten journalistiliittojen ja IFJ:n tapaamisessa Kööpenhaminassa viime perjantaina.

Myös Tanskan, Norjan ja Islannin journalistiliitot jättivät eroanomuksensa tänään. Pohjoismaisista liitoista Ruotsin Svenska Journalistförbundet jää toistaiseksi IFJ:n jäseneksi.

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Ahon mukaan IFJ ei ole korjannut ongelmiaan Pohjoismaiden liittojen toistuvista vaatimuksista huolimatta.  Journalistiliitto on jo pitkään ollut tyytymätön IFJ:n päätöksenteon läpinäkymättömyyteen. Huolta ovat aiheuttaneet muun muassa epäselvät äänestyskäytännöt ja rahankäyttö sekä liiton kongressin järjestäminen katastrofaalisesta lehdistönvapaustilanteestaan tunnetussa Omanissa, osittain Omanin sulttaanin tuella.

Lisäksi IFJ on ollut kykenemätön puuttumaan Putin-mielisen Venäjän journalistiliiton toimintaan. Venäjän liitto on IFJ:n jäsen. Se on tukenut maan hyökkäyssotaa Ukrainassa ja perustanut paikallisosastojaan Venäjän Ukrainassa valtaamille alueille.

Pohjoismaisten liittojen lähtö tekee suuren loven IFJ:n toimintaan. Lähtevien liittojen osuus IFJ:n rahoituksesta on noin 170 000 euroa, eli lähes 20 prosenttia IFJ:n vuosibudjetista.

Viime perjantain tapaaminen oli Hanne Ahon mukaan IFJ:n viimeinen tilaisuus tarjota vastauksia Pohjoismaiden liittojen esittämiin kysymyksiin muun muassa liiton tulevasta linjasta, päätöksenteon ja rahankäytön avoimuudesta sekä Venäjän liiton asemasta.

Alun perin IFJ:n oli tarkoitus vastata kysymyksiin jo viime syyskuussa, mutta silloin järjestetyssä tapaamisessa vastauksia ei saatu.

---

Saivatko Pohjoismaiden liitot perjantain tapaamisessa IFJ:ltä mitään vastauksia huolenaiheisiinsa?

”Ainoastaan hyvin pieniin yksityiskohtiin liittyviä, kuten esimerkiksi mistä kokousmateriaalit jatkossa löytyvät. Isoihin kysymyksiin ei vastattu mitenkään”, Hanne Aho sanoo.

”Kysyimme visiota siitä, mihin kansainvälistä liittoa ollaan viemässä. IFJ:n johto oli hyvin hämmästynyt siitä, että tällainen visio ylipäätään pitäisi olla. Mitään ajatusta liiton suunnasta ei useiden kuukausien valmisteluajan jälkeenkään ole. Esimerkiksi sellaista, että IFJ olisi jatkossa avoin, keskusteleva ja jäseniään kuunteleva, vahva kansainvälinen liitto. Tällä hetkellä liitto on hyvin sulkeutunut ja lisäksi talousvaikeuksissa.”

IFJ:tä edusti perjantain epäonnistuneessa tapaamisessa liiton korkein johto eli puheenjohtaja Dominique Pradalié, pääsihteeri Anthony Bellanger ja varayleissihteeri Jeremy Dear.

Journalisti on uutisoinut pohjoismaisten liittojen huolenaiheista jo vuosien ajan. Bellanger on vastannut lehdelle olevansa yllättynyt esiin nostetuista ongelmista. Mitä ajattelet siitä?

”Minusta se kuvaa sitä, että IFJ:n johto ei ole yli kymmeneen vuoteen ollut kiinnostunut siitä, mitä sanottavaa meillä on. Meitä on alettu edes hieman kuunnella vasta nyt, kun olemme sanoneet harkitsevamme lähtöä ja vetävämme rahamme pois”, Hanne Aho sanoo.

”Epäkohtia on yli kymmenen vuoden ajan otettu esiin kongresseissa, on lähetetty viestejä ja kirjeitä, on käyty keskusteluja, on perustettu ryhmiä, joiden on ollut tarkoitus parantaa tilannetta. Mutta kaikki on mennyt vain huonompaan suuntaan. Se, että Bellanger vastaa noin, kuvaa vain sitä, että huolemme ei kerta kaikkiaan kiinnosta.”

Miten se sitten on mahdollista? Jos ajattelee vaikka vain pelkkää rahaa, IFJ:n budjetista katoaa nyt lähes viidennes.

”On vaikea käsittää, mistä välinpitämättömyys johtuu. Ehkä he eivät ole tajunneet asian vakavuutta. Olemme sanoneet huolenaiheemme ihan suoraan. En tiedä, ovatko he ajatelleet, että vain napisemme, muttemme tee mitään.”

“IFJ:n johdon vaihtuvuus on ollut pientä. Voi olla, että heiltä on saattanut mennä arvostelukyky sen suhteen, mitä voidaan ja mitä ei voida tehdä. Meitä on nyt jo arvosteltu siitä, että IFJ:n henkilökuntaa joudutaan irtisanomaan meidän takiamme. Se on käsittämätön ajatus. Korjaamalla omaa toimintaa ketään ei tarvitsisi irtisanoa.”

Journalistiliitto on pohtinut tätä eroa jo vuosia. Oliko esimerkiksi Venäjän liiton toiminta lopullinen yllyke erolle?

”IFJ:n suhtautuminen Venäjän liiton toimintaan oli ehkä viimeinen pisara. Venäjän liiton pääsihteeri on puolustanut Venäjän propagandalakeja, myös IFJ:n varapuheenjohtajakaudellaan. Kauhistuimme siitä jo silloin. Meille kerrottiin, että olemme kääntäneet hänen lausumansa väärin. Emme varmasti olleet.”

”Seuraava askel oli paikallisosastojen perustaminen Ukrainan vallatuille alueille.”

”Lisäksi on Venäjän Georgialta valtaaman Abhasian kysymys. Abhasiahan on hyväksytty IFJ:n jäseneksi.”

”Venäjän jäsenyyden voisi IFJ:n sääntöjen mukaan jäädyttää. Niin ei ole tehty. Mitään merkkejä ei ole, että tällekään asialle tehtäisiin jotakin. Emme voi antaa tukeamme tällaiselle toiminnalle, joka on täysin väärin.”

Mitä IFJ sitten ehdotti perjantain tapaamisessanne? Mikä oli heidän ajatuksensa jatkosta?

”Emme saaneet tähän minkäänlaista vastausta. Meille kerrottiin, montako journalistia on viime vuonna kuollut, ja että Julian Assange on puheenjohtajan sydämessä. Mitään tulevaisuutta kehittäviä vastauksia emme saaneet. Meille tarjottiin kyllä mahdollisuutta perustaa työryhmä, joka valmistelisi toimintatapoihin liittyviä uudistuksia.”

Sitä ette kuitenkaan halunneet perustaa?

”En tiedä, miten se olisi eronnut edellisestä vastaavasta työryhmästä, joka toimi vuosina 2016-2019. Se kokoontui kolme kertaa. Kahdella kerralla paikalle saapui ainoastaan Tanskan liiton Mogens Bjerregård. Muut jäsenet eivät tulleet edes paikalle.”

”Perjantain kokouksessa pääsihteeri Bellanger ei muistanut tällaisen aiemman ryhmän olemassaoloa, ja hän oli sentään itse tuon ryhmän sihteeri. Minusta tämä kertoo aika paljon heidän suhtautumisestaan. Ei IFJ:n johdon tavoite ole korjata epäkohtia vaan kiertää niitä, puhua asian sivusta, ja perustaa komiteoita, joiden työ ei johda mihinkään.”

Miten Journalistiliiton kansainvälinen yhteistyö jatkuu tästä eteenpäin? Vaikeuttaako pohjoismaista yhteistyötä se, että Ruotsi jäi toistaiseksi IFJ:n jäseneksi?

”Ei Ruotsin jääminen jäseneksi vaikuta millään lailla. Pohjoismainen yhteistyö on todella hyvää ja sujuvaa. Keskustelimme uusista kansainvälisen työn malleista jo tällä viikolla. Useilla Pohjoismaiden liitoilla on samantyyppinen elin kuin meidän Viestintä- ja kehityssäätiö Vikesimme. Teemme kansainvälistä työtä niiden kautta jo vanhastaan. Tulemme käyttämään näiden uusien mallien luomiseen sen ajan, joka meillä tähän asti on mennyt IFJ-asian vatvomiseen. Voin sanoa, että se on runsaasti aikaa.”

Suomen Journalistiliiton ero IFJ:stä astuu voimaan puolen vuoden kuluttua eropäätöksestä eli 31.7. Siihen asti liiton jäsenet voivat hakea IFJ:n myöntämää kansainvälistä pressikorttia ja hyödyntää IFJ:n jäsenpalveluja. Suomalainen Journalistiliiton myöntämä pressikortti käy laajasti maailmalla.