Suomalaiset tiedotusvälineet suhtautuvat varovaisen myönteisesti Suomen jäsenyyteen puolustusliitto Natossa.
Näin voi päätellä Journalistin tekemästä Nato-kyselystä, johon vastasi 19 päätoimittajaa 21.–26. tammikuuta. Journalisti kysyi sekä tiedotusvälineiden virallista kantaa että päätoimittajien henkilökohtaista Nato-kantaa. Kysely lähetettiin sähköpostitse 25 päätoimittajalle 24 tiedotusvälineestä. Ylestä kyselyyn vastasivat sekä vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen että uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Riikka Räisänen.
Journalisti kysyi toimitusten ja päätoimittajien Nato-kantoja, koska keskustelu aiheesta on vilkastunut ja sen luonne on muuttunut Euroopan turvallisuustilanteen kiristyttyä Venäjän Ukraina-toimien takia. Kun aiemmin keskusteltiin Nato-keskustelun käymisestä, nyt useat poliitikot ovat ottaneet asiaan suoraan kantaa.
Esimerkiksi entinen puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) ehdotti, että Suomen tulisi liittyä Natoon nopeasti ja ilman kansanäänestystä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on puolestaan sanonut pitävänsä kansanäänestystä aiheesta järkevänä.
Kyselyn perusteella suurimmalla osalla tiedotusvälineistä ei ole suoraa Nato-kantaa. Tätä linjaa korostavat erityisesti STT:n päätoimittaja Minna Holopainen ja Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Riikka Räisänen.
”Uutistoimistolla ei luonnollisesti ole kantaa sotilaalliseen liittoutumiseen kuten ei muihinkaan uutisaiheisiin muuten kuin STT:n toimituspolitiikassa ja Journalistin ohjeissa linjatuissa peruskysymyksissä”, Minna Holopainen sanoo.
”Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksellahan ei toimituksena eikä Ylellä julkaisijana ylipäänsä ole yhteiskunnallisia kantoja samalla tavalla kuin esimerkiksi sanomalehdillä – eikä pääkirjoituksia, joissa tällaisia kantoja ilmennettäisiin. Tässä poikkeamme STT:n kanssa muista suomalaisista journalistisista uutisjulkaisuista”, Riikka Räisänen sanoo.
Myös Suomen Kuvalehden Matti Kalliokoski pitää tärkeänä, ettei lukijalle kerrota, mitä mieltä heidän pitäisi olla jossain kysymyksissä.
”Lehden pitää tarjota aineksia ajatteluun. Oletan, että Nato-jäsenyyden kannatus lukijoissa on keskimääräistä suurempi, mutta kirjo on laaja.”
Kalliokoski sanoo, että Suomen Kuvalehti on käsitellyt Natoa pääkirjoituksissaan, mutta ilman kannanottamista.
”Näkökulma on enemmän tulkintoja ja taustoja etsivä kuin johtopäätöksiä ilmoittava.”
Kyselyyn vastanneista päätoimittajista moni korostaa, että tiedotusvälineen virallinen kanta ei tarkoita koko toimituksen mielipidettä. Toimittajat voivat kirjoittaa esimerkiksi Nato-kielteistä kolumneja tai vastakkaisia näkemyksiä sisältäviä uutisia. Päätoimittajat pitävät tärkeänä, että toimitukset käsittelevät Nato-jäsenyyttä mahdollisimman moni- ja tasapuolisesti.
Yksikään kyselyyn vastanneista ei kertonut oman julkaisunsa vastustavan Suomen Nato-jäsenyyttä. Sen sijaan monen päätoimittajan vastausten perusteluissa tuotiin esiin esimerkiksi Nato-option ylläpito ja viimeaikaiset turvallisuuspoliittiset muutokset Suomen lähialueilla, minkä takia jäsenyys on nyt aiempaa ajankohtaisempi.
”Kaleva näkee mahdollisuuden Nato-jäsenyyteen lisäävän Suomen turvallisuutta, ja tästä mahdollisuudesta on tärkeää pitää kiinni”, Kalevan päätoimittaja Sanna Keskinen sanoo.
”Nato-jäsenyyttä on pidettävä mahdollisena, mutta yksiselitteistä syytä liittyä heti Natoon ei ole”, muotoilee puolestaan Turun Sanomien päätoimittaja Jussi Orell.
Suomen Nato-jäsenyyteen suhtautuu myönteisesti neljä kyselyyn vastannut tiedotusvälinettä.
Selkeimmin jäsenyyden puolesta liputtaa Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila. Hän työskenteli aiemmin Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksessa Latviassa, ja kertoo kannattaneensa Nato-jäsenyyttä vuodesta 2003 lähtien.
Mantilan mielestä Suomi on väärässä porukassa, jos jää Naton ulkopuolelle.
”Suomen paikka on kaikissa sellaisissa läntisissä arvoyhteisöissä, joissa on mukana Suomen kaltaisia demokraattisia oikeusvaltioita”, Mantila sanoo.
Mantila toivoo, että asia ratkaistaisiin pian suuntaan tai toiseen.
”Suomen pitää päättää, että haluammeko sinne vai emme. Minä olen sitä mieltä, että sinne pitäisi mennä heti.”
Nato-jäsenyyttä kannattavat pienin varauksin myös Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet ja Lapin Kansa. Vastaava päätoimittaja Kaius Niemi sanoo, että Helsingin Sanomien pääkirjoituslinja on ollut vuosikymmeniä Nato-myönteinen.
”Kantaan sisältyy varauksia eikä lehti kampanjoi liittymisen puolesta. Varaukset liittyvät muun muassa siihen, että Suomen mahdollinen Nato-päätös kytkeytyy tiiviisti Ruotsin valintoihin. Suomi ei voisi jäädä Naton ulkopuolelle Ruotsin liittyessä siihen.”
HBL:n Erja Yläjärven mukaan lehden kanta on ”periaatteessa myönteinen”.
”Mutta emme ole käsittääkseni lehtenä koskaan linjanneet suoraan, että jäsenyyttä tulisi hakea.”
Päätoimittaja Antti Kokkonen sanoo Lapin Kansan kannattavan jäsenyyttä ”tietyin varauksin”. Lehti otti Nato-jäsenyyteen kantaan pääkirjoituksessa 28. joulukuuta.
”Nato- ja Pohjoismaa-kumppanuus sekä EU-jäsenyys ovat asemoineet Suomen osaksi länttä ja seuraava luonteva askel on Nato-option lunastaminen”, pääkirjoituksessa todetaan.
Päätoimittajien henkilökohtaiset Nato-kannat ovat pääosin linjassa median virallisten kantojen kanssa. Päätoimittajista viisi kertoo henkilökohtaisesti kannattavansa Nato-jäsenyyttä. Kauppalehden Arno Ahosniemi ja Karjalaisen Pasi Koivumaa ovat jäsenyyden kannalla, vaikka heidän lehtensä eivät sitä virallisesti olekaan.
”Olen määrittänyt asian niin, että olen itse myönteisempi Suomen Nato-jäsenyydelle kuin katson Karjalaisen voivan olla”, Koivumaa sanoo.
”Nato-jäsenyys ei ole täysin ongelmaton asia. Ennen liittymistä pitää myös ymmärtää, mitä vastuita ja velvoitteita jäsenyydestä seuraa”, Ahosniemi sanoo.
Kyselyyn vastanneista selvällä enemmistöllä ei ole henkilökohtaista Nato-kantaa tai he eivät halua kertoa siitä julkisesti. Omaa kantaa ei pidetä olennaisena.
Muutaman vastauksen perusteluista ilmenee, että Nato-jäsenyys on kuitenkin aiempaa houkuttelevampi vaihtoehto. Esimerkiksi MTV:n vastaava päätoimittaja Tomi Einonen sanoo pitävänsä hyvänä linjaa, jonka mukaan Suomella on käytössään aktiivinen Nato-optio.
Kalevan Sanna Keskinen puolestaan sanoo, että hänen oma Nato-kantansa on muuttunut viime aikoina.
”Tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa ja turvallisuusnäkymässä myönteisyyteni Natoa kohtaan on kasvanut, kuten monella muullakin suomalaisella.”
Markku Mantila hämmästelee päätoimittajakollegoidensa varovaisuutta kannan ottamisessa. Hän arvelee, että taustalla on pelko lukijoiden reaktioista ja jaloilla äänestämisestä, jos lehti tai päätoimittaja ottaa asiaan kantaa. Mantila kannustaa kollegoitaan selkeisiin ulostuloihin.
”Nyt puhutaan kansankunnan kannalta hyvin keskeisestä strategisesta kysymyksestä. Ei tällaisissa kysymyksissä voi olla välitilassa.”
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
