Rikos- ja oikeustoimittajan tehtävää hakevalle ei löydy lain mukaista syytä tehdä henkilöturvallisuusselvitys.
Yritysten ja virastojen pyynnöstä selvitykset tekevästä suojelupoliisista kerrotaan, etteivät pelkät toimittajan työt lähtökohtaisesti kuulu tehtäviin, joita hakevalle selvitys voitaisiin tehdä turvallisuusselvityslain nojalla.
Journalisti kertoi 5. helmikuuta, että Yle haluaa mahdollisuuden teettää henkilöturvallisuusselvitys rikos- ja oikeustoimittajan paikkaa hakevasta. Yle perusteli mainintaa hakuilmoituksessa muun muassa sillä, että kyseinen toimittaja on yhteydessä viranomaisiin, jotka käsittelevät turvaluokiteltua tietoa.
Se, pyydetäänkö supolta selvitystä, aiotaan päättää rekrytoinnin edetessä.
Suojelupoliisin viestintäpäällikkö Milla Meretniemi korostaa, ettei suojelupoliisi ota etukäteen kantaa yksittäisiin hakemuksiin.
”Kaikki viranomaiset vastaavat luonnollisesti itse siitä, että turvallisuusluokiteltua luottamuksellista tai salassa pidettävää tietoa ei joudu vääriin käsiin. Niinpä se, että toimittaja on työssään tekemisissä turvaluokiteltua tietoa käsittelevien viranomaisten kanssa, ei oikeuta turvallisuusselvityksen tekemistä. Meidän tiedossamme ei ole tällä hetkellä sellaista selkeää perustetta, joka oikeuttaisi turvallisuusselvityksen tekemisen rikostoimittajista”, Meretniemi kertoo.
Yritykset voivat pyytää suojelupoliisia tekemään työnhakijastaan henkilöturvallisuusselvityksen, mutta suojelupoliisi sekä tarvittaessa oikeusministeriön yhteydessä toimiva arviointikriteerilautakunta päättävät siitä, laaditaanko sitä.
Meretniemen mukaan noin puolet henkilöturvallisuusselvityksistä tehdään valtion viranomaisille ja toinen puoli yksityisille yrityksille.
Turvallisuusselvityslain pykälissä 19–21 määritellään, millaisia tehtäviä hakeville perusmuotoinen, laaja tai suppea henkilöturvallisuusselvitys voidaan teettää. Nämä vaihtelevat passin valmistamisesta ydinaineen kuljetukseen, yhteiskunnan kannalta merkittävien tietojärjestelmien pääkäyttäjänä toimimiseen tai maanpuolustuksen kannalta keskeisten tietojen käsittelemiseen.
Suojelupoliisi voi lisäksi hyväksyä yrityksen turvallisuusselvitysmenettelyn piiriin myös tietyissä muissa tilanteissa, jotka koskevat esimerkiksi pääsyä tietojärjestelmiin tai liikesalaisuuksiin, joiden oikeudeton käyttö voisi aiheuttaa suuria taloudellisia vahinkoja.
”Mutta nämäkään kriteerit eivät toimittaja työssä yleensä täyty”, suojelupoliisin Meretniemi sanoo.
Hakuaika Ylen oikeus- ja rikostoimittajan paikkaa varten päättyi sunnuntaina 9. helmikuuta. Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen HR-partneri Kaj Backman kertoo, että hakemuksia on alettu käydä läpi.
Aiotteko pyytää selvityksen tekemistä, vaikka suojelupoliisi on sitä mieltä, ettei sitä annetuilla perusteluilla voi tehdä?
”Tässä vaiheessa me emme ylipäänsä tiedä, onko meillä tarvetta edetä tämän turvallisuusselvityksen suhteen minkään hakijan kohdalla. Olemme vasta käymässä läpi hakemuksia. Kun hakuprosessi etenee, jos meillä on tarvetta edetä turvallisuusselvityksen suhteen, niin tietysti pohdimme asiaa ja katsomme, voisimmeko edetä.”
Entä jos joku rikos- ja oikeustoimittajaksi hakeva lukee turvallisuusselvityslakia, toteaa etteivät sen kriteerit täyty ja kieltäytyy siksi sen teettämisestä? Onko se hänelle rekrytoinnissa haitta?
”Ensinnäkin pitää muistaa, että halusimme rekrytoinnissa vain avata mahdollisuuden turvallisuusselvityksen tekemiselle. Emme ole päättäneet, että niitä pitää tehdä. Minkä hakijan kohdalla selvitys tehtäisiin, jos sen haluaisimme tehdä – se on tässä vaiheessa hypoteettista. En lähde tässä vaiheessa hakua jossittelemaan.”
Voiko turvallisuusselvityksen teettäminen riippua hakijasta? Eikö sen pitäisi riippua tehtävästä?
”Tässä kokonaisuus ratkaisee. Ensin tehdään ensimmäinen haastattelukierros ja sitten toinen. Varmasti ensimmäisen kierroksen jälkeen on aika pohtia, onko meillä tarvetta edetä siihen ylipäätään.”
Ylellä on lakisääteisiä, huoltovarmuuteen liittyviä tehtäviä. Olisiko nyt haettavan rikostoimittajan työssä sellaisia?
”Ylen kriisiajan organisaatioon kuuluu suurin osa uutis- ja ajankohtaistoiminnan toimittajista. Rikos- ja oikeustoimittajalla voi hyvin olla kriisin alla tehtäviä ja vastuualueita, joihin turvallisuusselvitys olisi hyvä tehdä. Mutta kuten sanottua, rekrytoinnin tässä vaiheessa tämä kaikki on hypoteettista.”
Aiotteko uutis- ja ajankohtaistoiminnan muissa rekrytoinneissa ottaa laajemmin käyttöön mahdollisuuden teettää turvallisuusselvitys?
”Varmasti jatkossakin voi tulla tilanteita ja rekrytointeja, joissa haluamme avata mahdollisuuden tälle. En näe, että tästä tulisi ainakaan lähitulevaisuudessa vakiintunut tapa. On kuitenkin tiettyjä sisältöalueita, joissa varmasti on hyvä varata mahdollisuus turvallisuusselvityksen tekemiselle.”
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena