Faktantarkistajat suhtautuvat ristiriitaisesti tekoälyyn

Pohjoismaiset faktantarkistajat ovat valmiita hyödyntämään tekoälyä työssään mutta ovat myös huolissaan sen arvaamattomuudesta ja läpinäkymättömyydestä.

Tämä selviää Emerging Media -lehdessä viime syksynä julkaistusta tutkimuksesta. Tutkimusta varten kolme Bergenin ja Helsingin yliopistojen tutkijaa selvitti, miten faktantarkistajat suhtautuvat tekoälytyökaluihin.

Aineistoksi haastateltiin neljän pohjoismaisen faktantarkistusorganisaation työntekijöitä. Suomesta mukana oli Faktabaari, Norjasta Faktisk, Tanskasta TjekDet ja Ruotsista Källkritikbyrån.

Tutkimuksen mukaan faktantarkistajien suhtautuminen tekoälyn käyttöön työssään on avoin ja myönteinen. Tekoälytyökalujen koetaan helpottavan medioiden seuraamista, tiedon järjestämistä ja multimediasisältöjen tarkistamista.

Toisaalta faktantarkistajat suhtautuvat tekoälytyökaluihin myös kriittisesti. Tekoälyjen koetaan tekevän usein huonoa työtä. Muun muassa tekoälyjen luomat satunnaiset, arvaamattomat hallusinaatiot aiheuttavat ongelmia.

Faktantarkistajien mukaan tekoälystä on hyötyä vain valikoiduissa tehtävissä ihmisen visussa valvonnassa. Tekoäly ei kykene tarkistamaan faktoja itsenäisesti.

Tekoälyt myös tekevät tarkistusprosessista ­aiempaa läpinäkymättömämmän. Suuri osa teko­älyn tekemistä oletuksista ja päätelmistä jää näky­mättömiin.

Tutkituista organisaatioista eniten automatisaatioita hyödyntää norjalainen Faktisk. Organisaatiossa työskentelee useita ohjelmointitaitoisia journalisteja, ja tekoälytyökalut ovat osa faktantarkistajien arkea.

Sen sijaan tanskalainen TjekDet ei salli generatiivisen tekoälyn käyttöä tiedonkeruussa lainkaan. Se tukeutuu tekoälyyn vain tekstien oikoluvussa ja kääntämisessä.

Suomalaisessa Faktabaarissa tiedonhakua täydennetään suuriin kielimalleihin perustuvilla­ teko­älyillä vain satunnaisesti. Organisaation resurssien rajallisuus vaikeuttaa uusien työkalujen käyttöönottoa.