Lukijat ovat vastahankaisia dataistumista kohtaan

Dataistunut journalismi asettaa yleisölle uudenlaisia haasteita. Monet lukijat vastaavat niihin passivoitumalla.

Näin kertoo ­Convergence-lehdessä julkaistu tutkimus, jossa journalistiikan ­tutkija Liisa Ovaska analysoi lukijoiden suhdetta yleisö­datan keruuseen ja dataistuneeseen journalismiin.

Dataistuminen on ilmiö, jossa nettikäyttäytymistämme mitataan ja analysoidaan laajalla rintamalla. Datan avulla verkkosisältöjä personoidaan automaattisesti, ja data myös ohjaa toimituksellisia valintoja.

Tutkimusta varten Ovaska kokosi Iltalehden luki­joista viisi ryhmää, joissa oli yhteensä 21 tutkimushenkilöä. Heistä enemmistö oli naisia.

Kolmivaiheisen tutkimuksen ydinaineiston muodostivat Zoom-ryhmähaastattelut ja Signal-pikaviestikeskustelut.

Tutkittavien asenteet dataistunutta journalismia kohtaan vaihtelivat tyytyväisyydestä ­aina ­aktiiviseen vastarintaan. Asenteesta riippuen ­lukijat tukeutuivat erilaisiin taktiikoihin navigoidessaan mediasisältöjen maailmassa.

Myönteisimmissä tapauksissa yleisö koki hyötyvänsä dataistumisesta. Automaattinen kohden­taminen auttoi lukijaa löytämään itselleen kiinnostavaa journalistista sisältöä verkon tietotulvasta.

Kuitenkin yleisin tutkimuksessa havaittu taktiikka oli luovuttaminen. Tällöin lukija vaipui passiivisuuteen algoritmien, maksumuurien ja harhaanjohtavien otsikoiden edessä. Taktiikkaan saattoi liittyä ahdistusta ja tunne huijatuksi tulemisesta.

Kaikkein kielteisimmissä tapauksissa haasta­teltavat ryhtyivät vastarintaan ­dataistunutta journalismia kohtaan. Tällöin lukijat pyrkivät estämään datan keräämisen ja hillitsivät tietoisesti omaa toimintaansa median kuluttajina. Taktiikka oli kuitenkin yksilölle vaivalloinen, sillä se vaati jatkuvaa valppautta.

Tutkija arvioi, että lukijoiden passiivisuus voi olla osoitus piilevästä vastustuksesta dataistunutta journalismia kohtaan. Onkin mahdollista, että passiivisuus poikii tulevaisuudessa uusia vastarinnan muotoja.