Maakuntien ykköslehtiä uhkaa väliinputoajan rooli

Isot alueelliset lehdet ovat menettäneet viime vuosikymmeninä asemiaan uutismedioiden kilpailussa.

Tämä käy ilmi tutkimuksesta ­Ykköslehdet alakynnessä, jonka viestinnän tutkija Heikki Hellman julkaisi viime kesän Media & viestintä -lehdessä.

Tutkimuksessa vertaillaan suomalaisten ­lehtien levikkien ja myynnin kehitystä sekä toimitusten kokoa tällä vuosisadalla. Tutkittava ­aineisto koostuu Uutismedian liiton tilastoista vuosilta 2000 – 2022.

Analyysi keskittyy etenkin niin sanottuihin alueel­lisiin ykköslehtiin, joita ovat muiden muas­sa Aamulehti, Kainuun Sanomat,Keskisuomalainen ja Vasabladet. Ykköslehdet muodostavat kolmanneksen koko sanomalehdistön levikistä ja nettomyynnistä.

Tutkimuksen päähavainto on, että alueelliset ykköslehdet ovat eräänlaisia digisiirtymän maantieteellisiä väliinputoajia. Ne ovat kärsineet ­median murroksesta enemmän kuin valtakunnalliset lehdet tai varsinaiset paikallislehdet.

Alueelliset ykköslehdet ovat menettäneet ­sekä levikkiään että nettomyyntiään kilpailijoitaan enemmän. Samoin niiden toimitukset ovat pienentyneet keskimäärin voimakkaammin kuin muiden lehtien.

Nettiaikakaudella ykköslehtien on vaikeaa kilpailla pääuutisten osalta valtakunnallisten medioi­den kanssa. Monet ovatkin ajaneet alas omaa uutistuotantoaan. Yhä useammin ykköslehdet joutuvat tyytymään muita medioita täydentävään rooliin.

Pienempiä paikallislehtiä pitää pinnalla niiden kiinteä yhteys omaan lukijakuntaansa ja uutiskenttäänsä. Alueellisilla ykköslehdillä vastaava yhteys on hatarampi.

Tutkija päättelee, että kilpailuasema valtakunnallisten ja paikallisten lehtien välimaastossa on nykyään erityisen vaikea. Edes ykköslehtien ketjuuntuminen isommiksi konserneiksi ei ole estänyt niiden markkina-asemaa kaventumasta.