Ketä sinä äänestäisit, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt? Media esittää tämän kysymyksen kansalle säännöllisesti. Viime vuosina kansa on kuitenkin ollut entistä kiinnostuneempi median puoluepoliittisista kannoista.
Sosiaalinen media on täynnä syytöksiä median puolueellisuudesta, ja osa johtavista poliitikoistakin on pyrkinyt tekemään mediasta politiikan osapuolta.
Journalistien kannat kiinnostavat, koska toimittajilla on valtaa vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja siten heillä uskotaan olevan valtaa vaikuttaa myös vaalituloksiin. Jokaisella toimittajalla on ainakin jonkinlainen arvomaailma, jonka kautta hän tarkastelee maailmaa.
Journalistien puoluepoliittiset sympatiat tai antipatiat ovat kuitenkin pysyneet lähinnä arvailujen varassa. Perusteellista selvitystä tai tutkimusta asiasta ei ole koskaan tehty.
Verkon keskusteluissa pyörii vuodesta toiseen vaihtelevan tasoisia ja jopa tekaistuja selvityksiä sekä opinnäytetöitä, joiden perusteella ei voi varmasti päätellä mitään oleellista toimittajien poliittisista kannoista. Silti syytökset median punavihreydestä tai oikeistosympatioista ovat jatkuvasti esillä.
Syyttelyssä on usein kyse asiallisten argumenttien loppumisesta, leimakirveen heiluttelusta ja siitä, että tiedotusvälineen linja tai yksittäisen mielipidekirjoittajan näkemykset eroavat lukijan arvomaailmasta.
Kantojen selvittämistä on vaadittu vuosikaudet. Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtajana ollessaan Aamulehden ex-päätoimittaja Matti Apunen ehdotti Helsingin Sanomissa vuonna 2010, että toimittajien pitäisi paljastaa poliittiset tai maailmankatsomukselliset kantansa. Hän ehdotti, että toimitukset tekisivät nimettömän kyselyn toimittajilleen ja julkaisisivat tulokset.
Filosofi Pekka Himanen vaati kantojen selvittämistä vuonna 2013, kun hänen tekemänsä tulevaisuustutkimus sai medialta murska-arvion. Himanen piti tutkimukseensa kohdistuvaa kritiikkiä hyökkäyksenä silloista pääministeriä Jyrki Kataista (kok.) vastaan. Kataisella ei ollut huomauttamista median toiminnasta.
Kunnallisalan kehittämissäätiö puolestaan kyseli lukijoiden näkemyksiä toimittajien puoluekannoista vuonna 2019. Kyselyn perusteella suosituimpia ”toimittajapuolueita” olivat SDP, kokoomus ja vihreät. Kolmasosa vastanneista ei kuitenkaan osannut arvioida, minkä puolueen kannattajia toimittajien keskuudessa on eniten.
Ehdotukset eivät ole koskaan johtaneet muuhun kuin melko pian tyrehtyneeseen keskusteluun. Media-alan toimijat Journalistiliitto mukaan lukien eivät ole lämmenneet kantojen selvittämiselle.
Journalisti ei ole koskaan selvittänyt journalistien puoluekantoja tai ehdottanut niiden selvittämistä. Journalistin toimittaja Manu Haapalainen kävi läpi vuonna 2021 kuuden tunnetun politiikan toimittajan mielipiteelliset tekstit vuosilta 2018 – 2020. Tätä numeroa varten Haapalainen selvitti, miten kolmen isoa sanomalehteä käsittelevät ay-liikettä pääkirjoituksissaan.
Molempien selvitysten tulokset kertovat keskustaoikeistosympatioista ja ay-liikekielteisyydestä.
Pari vuotta sitten Journalistin linja oli, ettei kantojen selvittämiselle ole tarvetta, mutta nyt Journalisti nostaa kissan pöydälle. Toimitus on tehnyt kyselyn, joka selvittää, mitä puoluetta toimittajat äänestäisivät, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.
Kysely lähetetään Journalistiliiton työikäisille journalistijäsenille. Se käynnistyy 12. maaliskuuta. Julkaisemme tulokset viimeistään Journalistin huhtikuun numerossa.
