”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.
Jokin tuntui oudolta, kun koronaviruksen uusista muodoista alkoi esiintyä uutisissa ilmaisua muuntovirus. Toisaalta käytössä on ollut myös virusmuunnos, joka ei jostain syystä herättänyt samaa tunnetta. Päällisin puolin kummassakaan ei ole mitään kovin epäilyttävää, mutta kumpaa olisi syytä suosia? Vai käyvätkö jopa molemmat?
Ensi alkuun näyttäisi siltä, että sanat eroavat vain yhdyssanan osien järjestyksessä. Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta. Esimerkiksi hintapyynnön kelvolliseksi synonyymiksi on lopulta katsottu pyyntihinta, jonka pitkäaikaiseen vieroksuntaan suosituksissa lienee vaikuttanut paitsi osien järjestys myös pyynti-alun metsästyshenkisyys.
Tälläkään kertaa yhdyssanan sisäinen järjestys ei nouse kynnyskysymykseksi. Lisäksi muuntoviruksen verrokeiksi tuntuu olevan tarjolla lukuisia kielellisesti korrekteja muunto-alkuisia sanoja, kuten muuntorangaistus, muuntogeeninen ja muuntohuumeet.
Muuntoviruksen heikkoudeksi virusmuunnokseen verrattuna osoittautuu sen merkitys. Siinä missä muunnos voi tarkoittaa sekä muuntumisen että muuntamisen tulosta, muunto-sana on yhteydessä vain muuntamiseen. Mallin ottaminen muista muunto-alkuisista yhdyssanoista saattaakin johtaa harhaan, koska niissä kyse on nimenomaan tietoisesta muuntamisesta.
Kielitoimiston ja lääkäriseura Duodecimin kielenhuoltajat ovat asiasta samaa mieltä: muuntovirus voi välittää jopa vahingollisia merkityksiä, jos virus tulkitaan kirjaimellisesti muunnetuksi eikä vain muuntuneeksi.
Koronaviruksesta liikkuu muutenkin varsin mielikuvituksellisia teorioita – niitä ei kannata pönkittää epätäsmällisellä kielellä.