Mikäs pitkätukka se täällä pyörii?

Helmikuussa 2001 työskentelin Ylen ruotsinkielisen radiokanavan X3M:n kanavapäällikkönä. Eräänä päivänä kävellessäni Radiotalon, nykyisen Mediatalon käytävillä työhuonettani kohti, näin, miten Metallväktarna-ohjelman toimittajat höröttelivät kuten aina studiossa omille vitseilleen. Studiossa istui myös joku hintelä, pitkätukkainen kaveri. Varmaan joku tuleva metallitähti tai harjoittelija, ajattelin.

Kiireiden keskellä huomasin kaverin aina silloin tällöin, milloin kantamassa cd-levyjä tai hakemassa printtejä tulostimesta. Joskus tavattiin toimituksen tiloissa ja moikattiin.

Eräänä iltana olin laittamassa ruokaa perheelleni, kun radiosta kajahti metalliohjelman tunnari. En ollut kuunnellut ohjelmaa vähään aikaan, joten päätin suoda sille hetken. Kaksi tuttua toimittajaääntä kantautui eetteriin. Sitten havahduin, että siellähän on kolmaskin ääni. Eikä se ollut haastateltavan.

Kolmas ääni oli aivan selvästi supliikkimiehiä ja sopi ohjelmaan kuin nakutettu. Hän mitä ilmeisemmin myös tiesi jotain musiikkigenreistä, joita ohjelmassa soitettiin.

Kävi ilmi, että kyseinen kaveri, Kjell Simosas, ”Kjell from Hell”, oli pyörinyt toimituksessa jo pari kuukautta. Hän oli ollut yhteydessä toimittajiin, tullut seuraamaan ohjelman tekoa – ja jäänyt. Simosas oli tehnyt ohjelmiakin. Palkkaa hänelle ei ollut maksettu.

Seuraavana päivänä tapasin kolmikon toimituksessa. Päädyimme siihen, että siitä hetkestä lähtien Simosas on avustaja ja saa työstään palkkion.

Kaikki kolme ovat edelleen Ylessä töissä. ”Kjell from Hell” juontaa omaa ohjelmaansa ja vuorottelee Yle Vegan viihdeohjelmissa. Vuodenvaihteessa hän palaa Yle X3M:n taajuudelle.