Freelancereiden tulot kasvavat ja he voivat hyvin, mutta he tekevät vähemmän journalismia

Vihdoin hyviä uutisia freerintamalta!

Freelancerit tienaavat aiempaa enemmän, ovat tyytyväisiä työhönsä sekä kokevat, että liitto on edistänyt heidän asemaansa. Hienoa! Tiedot käyvät ilmi Journalistiliiton tuoreesta freelancereiden työmarkkinatutkimuksesta, joka tehdään joka toinen vuosi.

Freelancerien laskutus on kääntynyt nousuun ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008, ja myös verotettavien tulojen vuonna 2016 alkanut hento nousu on kehittynyt selväksi kasvuksi. Freelancereiden keskimääräinen vuotuinen kokonaislaskutus on kahdessa vuodessa lisääntynyt 2 500 euroa, verotettava tulo kasvanut 2 100 euroa.

Mistä kasvu tulee? Ei ainakaan siitä, että firmat maksaisivat paremmin. Palkkiokehitys ei tutkimuksen mukaan ole kääntynyt paremmaksi – 69 prosenttia kertoo palkkioiden säilyneen ennallaan, 8 prosenttia kasvaneen ja 13 prosenttia pienentyneen. Palkkioista kerrotaan lisää sivulta 20 alkavassa jutussa.

Kasvu syntynee siitä, että työtä on hiukan enemmän kuin aiemmin (nyt 34 tuntia viikossa, kaksi vuotta sitten 32 tuntia viikossa), ja erityisesti siitä, että entistä suurempi osa tienesteistä tulee muualta kuin journalismista. Kyselyyn vastanneiden tuloista enää 57 prosenttia kertyy journalistisesta työstä, kun vielä vuonna 2016 osuus oli 76 prosenttia. Tiedotuksen, markkinointiviestinnän ja muun viestintätyön osuus muodostaa jo yli viidenneksen freelancereiden kakusta.

Journalismista on siirrytty viestintään, mutta ei juuri muualle. Journalismiin tai viestintään liittymättömät työt muodostavat tuloista vain seitsemän prosenttia.

Lehdistön freetoimittajat tienasivat keskimäärin 25 600 euroa vuodessa. Radio- ja tv-freelancereiden verotettava tulo 30 700 euroa, valokuvaajien 28 500 euroa ja kääntäjien 32 000 euroa. Tyytyväisiä tulotasoonsa on 59 prosenttia ja töiden jatkuvuuteen 58 prosenttia.

Freet voivat kohtalaisen hyvin. Kolme neljännestä on vähintään melko tyytyväisiä henkiseen hyvinvointiinsa. Suuri enemmistö, 71 prosenttia, haluaa jatkaa nimenomaan freelancereina eikä kaipaa vakitöitä. Luku on kasvanut, sillä kaksi vuotta sitten freelancereina halusi jatkaa 67 prosenttia. Mitä pidempään free on ollut free, sitä vähäisemmät ovat halut tehdä työtä millään muulla tavalla.

Myös liiton toiminta ja edunvalvonta miellyttävät suurinta osaa. 60 prosenttia on vähintään melko tyytyväisiä liiton kykyyn edistää freelancerien etuja.

Ei freelancereiden elämä toki pelkkää auvoa ole. Kokonaisansiot jäävät kaiken kaikkiaan pieniksi. Jopa eniten tienaava kymmenesosa pääsee kuukausiansioissa vähän yli neljän tonnin, kun taas vähiten tienaava kymmenys saa koko vuonna keskimärin 5 500 euroa. Alle 500 eurolla kuussa eläminen on lähes mahdotonta.

Huolestuttavaa on myös, että mahdollisuudet neuvotella sopimusehdoista ovat monella heikot tai olemattomat. 38 prosenttia vastaajista kertoi, että toimeksiantaja ei neuvottele ehdoista, kun 2016 osuus oli 32 prosenttia. Työn ostajat tuntuvat käsittävän yhä huonommin, että freelancereiden kanssa tulisi neuvotella aivan kuten missä tahansa kahden osapuolen tai firman välisessä sopimuksessa. Freelancer on neuvotteluissa selvästi isoa yhtiötä heikommalla. Siksikin on välttämätöntä, että liitto saisi jatkossa edustaa freelancereita neuvotteluissa. Tätä oikeutta liitto penää parhaillaan ja EU-lakien mukaan sen pitäisi olla myös mahdollista.