Yle etulinjassa

Yleisradiota koskevassa keskustelussa paljon julkisuutta ovat saaneet puheenvuorot, joiden mukaan Yle on vanhanaikainen ja kallis menneisyyden jäänne. Puheet perustuvat enemmän ennakkoluuloihin ja mielikuviin kuin todennettuun tietoon.

Maaliskuun lopulla julkistettu Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin tutkimus antaa Ylestä ihan toisen kuvan. Yle ja BBC ovat ottaneet esimerkillisen hyvin käyttöönsä yleisöä palvelevia digitaalisia kanavia. Ne ovat ennakkoluulottomia ja innovatiivisia edelläkävijöitä vauhdilla muuttuvassa mediamaailmassa.

Yle ja BBC ovat tehostaneet toimintaansa samalla. Ne ovat uudistuneet ja kääntäneet katseensa tulevaisuuteen, jossa perinteinen radio- ja televisiotoimintakin hakee uusia muotoja. Ne ovat tehneet strategisia linjauksia, jotka perustuvat digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin. Ne hakevat uutta silläkin uhalla, että kaikki kokeilut eivät johda onnistumisiin.

Tutkimuksessa tarkastellaan Ison-Britannian ja Suomen lisäksi neljää muuta Euroopan maata: Italiaa, Puolaa, Ranskaa ja Saksaa, joissa yleisradiot ovat pudonneet muutoksen vauhdista. Niissä aloitteellisuus on vähäistä ja toiminta reaktiivista. Jälkeenjääneisyyttä selittävät muun muassa riittävän rahoituksen puute sekä markkinoiden tekninen kehittymättömyys ja osittain myös poliittinen painostus.

Tutkimus antaa hyviä vinkkejä sudenkuopista, joihin meillä ei sovi langeta, jos ja kun Ylessä halutaan pitää yllä laadukasta journalismia, ohjelmatoimintaa ja muuta yleisönpalvelua.

Ylen tehtäviä ja rahoitusta pohtiva, Arto Satosen (kok.) johtama parlamentaarinen työryhmä ratkaisee, mihin suuntaan meillä julkisen palvelun yleisradiotoimintaa ohjataan. Laaja palvelutarjonta ja kattava kontakti yleisöön antavat oikeutuksen nykyisen tasoiselle verorahoitukselle. Tarjonnan ja rahoituksen supistaminen vaarantaisivat Ylen vahvuudet ja heikentäisivät kansalaisten palvelua.

Satosen työryhmä on paljon vartija. Sen on määrä pohtia myös Ylen ja kaupallisen median suhteita. Aihe on akuutti myös muissa Pohjoismaissa. Norjassa suurkäräjien puolueet, populistista edistyspuoluetta lukuun ottamatta, ovat päätyneet tukemaan vahvaa julkisen palvelun yleisradiotoimintaa.

Puolueet eivät ryhtyneet rajoittamaan NRK:n – ”Norjan Ylen” – verkkotoimintaa. Kaupallisen median ongelmia ei ratkaista julkisen palvelun yleisradiota kuristamalla, ei Norjassa eikä meillä.