Kopioi tämä kolumni

Tuntuuko sinusta usein siltä, että luet samaa juttua viidettä kertaa? Vaikuttaako siltä, että yhä useampi uutinen perustuu siihen, mitä joku on lohkaissut Facebookissa?

Tämä johtuu siitä, että se on totta.

Uutisia, tai mediasisältöjä kuten niitä nykyään kutsutaan, hallitsee nykyään kaksi ilmiötä. Ensimmäistä voi kutsua aggregoinniksi, kopioinniksi tai kierrättämiseksi. Tai joskus varastamiseksi.

Tosin märehtiminen voisi olla paras sana kuvaamaan sitä, miten samaa sisältöä jauhetaan lukemattomia kertoja ja lopulta ulos putkahtaa vain lievästi alkuperäisestä muuttunut kasa kirjaimia.

Toinen nykymediaa leimaavaa piirre on mediankuluttajien itsensä tuottama sisältö, user-generated content. Toki tätä toista kierrätetään myös loputtomiin, joten sikäli se sekoittuu ensimmäiseen.

Entäs jos ajatus viedään loppuun asti: Mitä jää jäljelle, jos kaikki vain kierrättävät ja kopioivat? Mistä silloin saadaan sisältö, jota monistaa? Mitä tapahtuu tiedonvälitykselle, kun kaikki on lopulta kopiota jostakin?

Tästä voisi kirjoittaa ylioppilaskokeissa vähintään keskinkertaisen filosofian esseen.

Näin on päädytty tilanteeseen, jossa alkuperäisen uutisen arvo lähestyy nollaa, mutta uutisten loputtoman kierrättämisen tuotto on mittaamaton. Omaperäisen sisällön tuotantokustannukset lankeavat yhdelle, mutta kopioista saatavat mainospennoset satavat monille.

Asiaintila ei vaikuta hehkeältä niille, jotka perustavat toimintansa varsinaisen journalismin tekemiseen. The Economistin Tom Standage totesikin taannoin, että hän uskoo mainonnan katoavan tyystin journalismin ansaintamallina.

Sen sijaan Facebookille, Googlelle ja monille muille se on yhä erinomainen bisnesmalli. Ne kuuluvat maailman arvokkaimpiin yhtiöihin, vaikka eivät itse luo juuri muuta kuin käyttäjäkokemusta ja algoritmeja.

Silti 30 prosenttia amerikkalaisista hakee tätä nykyä uutisensa juuri Facebookista, ja Facebook hakee ne hyväuskoisilta hölmöiltä (lue: mediataloilta). Siinä missä Facebook tienaa toisten maksaman sisällön aggregoinnilla, 170 miljoonan kuukausittaisen käyttäjän Reddit luottaa yhteisönsä ilmaistyövoimaan. Redditiä, jolla siis ei ole omaa sisällöntuotantoa, kutsutaan ”internetin etusivuksi”. Mistä vetoa, että The New York Times haluaisi olla internetin etusivu?

Perinteisen median tavoitteena on saada ihmiset hakeutumaan julkaisujen omille sivuille ja sovelluksiin. Sen sijaan ne joutuvat myymään sielunsa markalla Facebookille ja rekrytoimaan Snapchat-editoreja.

Toki vanha media saa syyttää pitkälti itseään. Se vitkasteli ja hävisikehityskisan. Sen sovellukset tulivat liian myöhään ja olivat liian huonoja. Voi silti hyvällä syyllä kysyä, miksi alkuperäissisällön maksajat hyväksyvät näin huonon neuvotteluaseman?

Loputtoman kopioinnin maailmassa on oikeastaan helppo erottua. Se käy niin, ettei matki paniikinomaisesti muita, vaan seuraa omaa agendaansa.

Kun eri kanavissa kiertää yhä enemmän samaa, tarinoiden alkuperä ja todenperäisyys hämärtyy. Silloin parhaat ansaitsevat luottamuksensa.