Jäsenyhdistyksillä on yli kuuden miljoonan varallisuus. Liitto toivoo, että yhdistykset keskittäisivät rahansa ydintoimintaan.

Journalistiliiton ­jäsenyhdistyksillä on noin 6,3 miljoonan euron yhteenlaskettu varallisuus. Tiedot käyvät ilmi Journalistin tekemästä selvityksestä. Journalisti pyysi alkuvuodesta kaikilta liiton 18 jäsenyhdistykseltä vuoden 2025 tilinpäätöksen ja toimintakertomukset ja laski yhteen yhdistyksille kertyneen varallisuuden.

Varakkaimpia yhdistyksiä ovat jäsenmääriltään suurimmat yhdistykset Radio- ja televisio- toimittajien liitto (RTTL) ja Helsingin seudun journalistit (HSJ). HSJ:llä on noin 2,3 miljoonan euron varallisuus, RTTL:llä varallisuutta on noin 1,5 miljoonaa. Molempien yhdistysten jäsenmäärä on noin 4 000.

Jäsenmäärältään pienemmistä yhdistyksistä ylivoimaisesti varakkain yhdistys on Pohjalaiset journalistit (PJ-ÖJ). Sillä on reilut 300 ­jäsentä, mutta varallisuutta sille on kertynyt yli miljoona euroa. Jäsentä kohden PJ-ÖJ:llä on noin 3 400 euroa, kun esimerkiksi HSJ:n vastaava ­luku on 585 euroa.

Seuraavaksi varakkaimpia ovat Keski-Pohjanmaan, Itä-Suomen, Satakunnan ja Pohjois-Suomen journalistiyhdistykset. Niiden varallisuus on yli 100 000 euroa.

Vähiten rahaa on Etelä-Suomen ja Kymenlaakson journalistiyhdistyksillä sekä Ahvenanmaalla, jonka journalistiyhdistyksen varallisuus on noin 10 000 euroa.

Jäsenmäärään suhteutettuna vähävaraisin yhdistys on freelancereiden SFJ, jolla oli vuoden 2025 lopussa varallisuutta 27 euroa jäsentä kohden. Jäseniä SFJ:ssä on noin 1 300 ja varallisuutta 36 500 euroa.

---

Yhdistysten varallisuus on peräisin pääosin Journalistiliiton tilittämistä jäsenmaksupalautuksista, yhdistysten omasta varainhankinnasta ja sijoitustoiminnasta. Lisäksi osa yhdistyksistä on vuosien varrella saanut omaisuutta lahjoituksina tai perintöinä.

Liitto palauttaa keräämistään ­jäsenmaksuista vuosittain noin miljoona euroa jäsenyhdistys­ten ja toimitusosastojen käyttöön. Raha on tarkoitettu yhdistysten ja osastojen toiminnan rahoittamiseen. Siihen yhdistykset käyttävät myös oman sijoitustoimintansa tuottoja.

Yhdistysten jäsenmaksupalautuksen ­määrä lasketaan jokaisen yhdistyksen alueelta peritystä jäsenmaksukertymästä, josta on vähennetty työttömyyskassamaksu. Palautuksen suuruuteen vaikuttaa siis paitsi yhdistyksen ­jäsenmäärä myös se, paljonko he maksavat ­jäsenmaksuja.

Palautussumma perustuu prosenttiosuuteen, jota liiton hallitus esittää valtuustolle vuosittain. Viime vuodet palautusprosentti on ollut 20.

Jäsenmäärältään isoimmilla yhdistyksillä, kuten HSJ:llä, RTTL:llä ja freelancereiden yhdis­tyksellä SFJ:llä on palkattua työvoimaa. Lisäksi jotkut yhdistykset maksavat pienempiä korvauksia asiainhoitajille, mutta suuri osa toimii pääasiassa vapaaehtoisvoimin.

Jäsenyhdistysten toiminnan sisältö vaihtelee sääntöjen mukaisten vuosikokousten järjestämisestä koulutuksiin, pressiklubeihin, kesätyöntekijä- ja opiskelijatapaamisiin, media­seminaareihin, stipendien jakoon, ­yhteismatkoihin, julkaisutoimintaan ja vapaa-ajan kiinteistöjen ylläpitämiseen.

Myös toiminnan aktiivisuus vaihtelee huomattavasti riippuen yhdistyksestä. Vuosikertomustensa mukaan eniten toimintaa järjestävät HSJ, RTTL ja SFJ, joilla on palkattua työvoimaa järjestämässä toimintaa.

Journalistiliiton puheenjohtaja ­Marjaana Varmavuori korostaa, että yhdistykset ja osastot ovat keskeinen osa edunvalvontakoneistoa, koska ne ovat lähellä jäsentä. Hän pitää yhdistysten varallisuuden kertymistä hyvänä asiana.

”Yhdistykset ovat olleet kauaskatseisia ja ymmärtäneet, että tulevaisuudessa rahaa ei välttämättä tule samaan tapaan kuin aiemmin. En ollut ennen puheenjohtajan tehtä­vässä aloittamista edes tietoinen, että niin ­monella yhdistyksellä on sijoitusvarallisuutta ja -tuottoja.”

Journalistiliiton jäsenmaksutuotot ovat pitkään nousseet tasaisesti muun muassa jäsenten palkankorotusten ansiosta. Viime vuonna tuotot kääntyivät kuitenkin laskuun, mikä vaikuttaa myös yhdistyspalautuksiin.

Talouskehityksen vuoksi niin liiton kuin ­yhdistysten tulisi Varmavuoren mukaan kiinnittää enemmän huomiota siihen, että rahat käytettäisiin entistä tiukemmin liiton säännöissä mainittuihin ydintoimintoihin.

”Jäsenmaksupalautukset ovat jäsenten rahaa ja annettu yhdistyksille siksi, että ne voivat palvella jäseniään. Se on tärkeä periaate”, ­Varmavuori sanoo.

Journalistiliitto ei ole tarkemmin valvonut tai selvittänyt jäsenyhdistystensä rahankäyttöä. Liiton sääntöjen mukaan sen teh­tävänä on ”valvoa jäsentensä palkkausta ja muita työehtoja sekä sosiaalisia ja ammattiin liittyviä yhteisiä etuja, tehdä sopimuksia jäsentensä työehdoista ja avustaa jäseniään tekijänoikeuksissa”.

Varmavuori toivoo keskustelua siitä, ­millaista toimintaa yhdistykset järjestävät.

”Meillä on yhdistyksiä, kuten SFJ, jotka tekevät valtavasti töitä muidenkin kuin omien jäsentensä edunvalvonnan eteen, eikä heidän rahansa tahdo riittää. Toisaalta meillä on yhdistyksiä, joiden toiminta on kauempana ytimestä. Minun mielestäni tätä kannattaa miettiä, koska miljoona euroa on paljon rahaa”, Varmavuori sanoo.

Myös osa yhdistyksistä on pyrkinyt herättämään keskustelua tavasta, jolla liitto rahoittaa yhdistyksiä. Esimerkiksi SFJ:n entinen puheenjohtaja Maria Markus esitti syksyn 2025 valtuuston kokouksessa toiveen yhdistyspalautusten sitomisesta liiton strategisiin tavoitteisiin. SFJ:n uusi puheenjohtaja Riina Vuokko on ­asiasta samaa mieltä kuin edeltäjänsä.

---

Liitossa on käynnissä strategiatyö, jonka tavoitteena on määrittää, mikä on tulevaisuudessa ydintoimintaa, mihin liitto panostaa ja mistä se säästää. Strategian on määrä valmistua ­ensi vuonna.

Joitakin muutoksia on jo tehty. ­Esimerkistä käy Journalistiliiton valtuuston viime ­syksynä tekemä päätös Saariselän lomakiinteistön myymisestä. Kaupat toteutuivat ­huhtikuussa, ja kauppahinta oli 705 000 euroa. Myymisen perusteina olivat mökkien tappiollisuus ja ­vähäinen käyttöaste sekä se, ettei vapaa-ajan toiminta ole liiton ydintä.

Varmavuori toivoo, että ­mökkikeskusteluja käytäisiin liiton piirissä enemmänkin, ­koska monet yhdistykset omistavat jäsenten käyttöön tarkoitettuja vapaa-ajan kiinteistöjä.

Liiton Saariselän lomakiinteistön tavoin ­moni yhdistyksen mökki on käyttäjilleen edullinen, mutta yhdistykselle tappiollinen eli käyttömaksut eivät kata ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia. Mökkien ylläpidon lisäksi niiden kunnostus vie rahaa.

Varmavuori sanoo, ettei ole ”mökkivastainen”, vaan kyse on jäsenmaksurahojen tarkoituksenmukaisesta käytöstä.

”Mökit ovat monelle jäsenelle todella tärkeä etu. Meidän pitää nyt yhdessä punnita, ­että kuinka tärkeitä.”

Varmavuoren mukaan ei ole hyvä, jos ­jossain yhdistyksessä mökkitoiminta on merkittävästi tappiollista ja mökin ylläpito vie paljon yhdistyksen resursseja.

”Jos kannattamattomien mökkien tap­pioita katetaan jäsenmaksurahoilla, herää väkisin kysymys, menevätkö rahat oikeaan osoitteeseen.”

---

Varmavuori kannustaa jäsenistöä muutenkin miettimään, miten paljon yhdistyksen ­toiminta ja rahan käyttö liittyy liiton ydintehtäviin.

”Nyt on hyvä aika pysähtyä miettimään liiton tavoitteita, ja miten toimintaa seurataan. Me maksamme 20 prosenttia saaduista jäsenmaksuista yhdistyksille, joten meidän on lupa olettaa, että ne toimivat liiton tarkoitusperien ja tavoitteiden mukaisesti.”

Muissa ammattiliitoissa on käytössä erilaisia keppi-porkkana-malleja, joiden avulla yhdis­tyspalautukset on kytketty ydintoimintoihin sitoutumiseen.

Varmavuori haluaa käydä strategian luomisen yhteydessä keskustelua siitä, sopisiko ­vastaava malli myös Journalistiliitolle. ­Ideana olisi se, että mitä selkeämmin yhdistys toteuttaa liiton määrittelemiä ydintoimintoja, sitä enemmän se saisi rahaa.

”Tämä ei tarkoita, etteivätkö yhdistykset saisi laittaa rahaa mökkeihin vaan sitä, että kriteerit motivoisivat yhdistyksiä käyttämään resursseja liiton tavoitteiden mukaiseen toimintaan. Jos pystyy sen lisäksi rahoittamaan mökkitoimintojaan, niin se on mahdollista.”