Liitto sopi työehdoista ainakin kahdeksi vuodeksi, hallituksen linja uhkaa sopimusjärjestelmää

Journalistiliitto on kevään aikana tehnyt työehtosopimukset kaikilla kahdeksalla sopimusalallaan.

Uuden sopimuksen ovat saaneet lehdistö, kustannusala, elokuva- ja tv-tuotannot, Yle, MTV, Sanoman radiot ja av-kääntäjät sekä Yleisradion freelancerit, joita koskeva Yhtyneet-sopimus hyväksyttiin pitkien neuvottelujen jälkeen perjantaina 23. toukokuuta.

Kaikki sopimukset nostavat palkkoja suunnilleen niin sanotun yleisen linjan mukaisesti. Ne ovat kaksivuotisia ja niissä on optio myös kolmannesta vuodesta.

Journalistiliiton puheenjohtajalle ­Marjaana ­Varmavuorelle neuvottelut olivat ensimmäiset. Hän aloitti liiton puheenjohtajana 14. ­maaliskuuta, jolloin lehdistön ja kustannustoimittajien neuvottelut olivat juuri alkaneet.

”Olihan se mielenkiintoista päästä heti mukaan liikkuvaan junaan ja nähdä, mitä neuvotteleminen on konkreettisesti”, Varmavuori sanoo.

Hän pitää kevään neuvotteluiden annissa tärkeänä sitä, että osapuolet pääsivät ylipäätään sopimukseen ja kaikki sopimusalat saivat yleistä linjaa mukailevat palkankorotukset.

Muita tärkeitä saavutuksia olivat Varmavuoren mukaan lehdistön ja kustannustoimittajien sopimuksien kirjaukset tasa-arvoisista perhevapaista, työsuhteisen työharjoittelun laskeminen osaksi työuraa, MTV:n sopimuksen kirjaus mahdollisuudesta pitää palkatonta sapattivapaata sekä Ylen kanssa tehty aiesopimus itsensätyöllistäjien palkkioista ja työehdoista.

”Itsensätyöllistäjien aiesopimus on todella tärkeä päänavaus, ja toivon todella, että siinä päästään maaliin”, Varmavuori sanoo.

Aiesopimuksen myötä Journalistiliitto voisi neuvotella Yleisradiolle työskentelevien freelancereiden ja ­itsensätyöllistäjien vähimmäistyöehdoista.

Edunvalvontajohtaja Petri Savolainen on tyytyväinen, että jo joulukuussa alkanut neuvottelurupeama on ohi Yhtyneet-sopimusta lukuun ­ottamatta. Palkankorotukset, tasa-arvoiset perhevapaat ja ­itsensätyöllistäjien aseman parantuminen ovat Savolaisen kirjoissa tes-kevään tärkeimmät saavutukset.

Hän nostaa esiin myös Medialiiton kanssa lehdistön ja kustannustoimittajien sopimuksista käytyjen neuvotteluiden poikkeuksellisen ”hyvähenkisyyden”.

Savolainen on kuitenkin huolissaan työehto-sopimusjärjestelmän tulevaisuudesta. Suomen hallitus on ajanut koko kautensa ajan työntekijän asemaa heikentävää lainsäädäntöä. Viimeisin esitys on ay-liikkeen jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto, jonka seurannaisvaikutukset voivat johtaa järjestäytymisasteen laskuun ja siten rapauttaa työehtosopimusjärjestelmää. Siitä kärsivät ennen kaikkea palkansaajat.