Venäjältä paennut Jekaterina Tšernjajeva työskentelee Suomessa mediajäteille, mutta pysyvää oleskelulupaa hänelle ei heru

Tämän vuoden ­tammikuussa Jekaterina Tšernjajevan maailma romahti. Maahanmuuttoviraston kirje oli ­sekä yksiselitteinen että käsittämätön.

Kirjeessä luki, että Tšernjajevan työlupa Suomessa on evätty. Paitsi työhön, hänellä ei toistaiseksi olisi oikeutta myöskään suomalaiseen sosiaali-turvaan.

Tšernjajeva käpertyi vuoteeseensa ja toivoi voivansa tukehduttaa itsensä tyynyllään kuoliaaksi.

”Olin häpeissäni ja nöyryytetty”, hän sanoo.

---

Jekaterina Tšernjajeva on venäläinen, Suomessa vuodesta 2018 alkaen asunut toimittaja ja tuottaja. Hän tekee oman yrityksensä kautta elokuvia ja työskentelee kansain-­välisten mediajättien tuotannoissa, esimerkiksi HBO:n ja Netflixin. Hän tekee myös journalistisia sisältöjä kansainväliseen­ ­mediaan.

Tšernjajeva ei voi palata Venäjälle. ­Ennen lähtöään Suomeen hän teki Moskovassa ­videojournalistin töitä muun muassa AP:lle. Hänen lähipiirissään toimitettiin Putin-kriittisiä ja feministisiä julkaisuja.

Suomesta on löytynyt kollegoja, ystäviä, miesystävä, uusi elämä. Yrityksen perustaminen ja yrittäminen on Tšernjajevan mukaan Suomessa helppoa. Alkuvuodesta 2022 ­alkaen hänen elämäänsä on kuitenkin vaikeuttanut pitkittynyt vääntö Maahanmuuttoviraston (Migri) kanssa. Tšernjajeva haki tuolloin pysyvää oleskelulupaa, olihan hän oleskellut maassa vaaditut neljä vuotta tilapäisellä, työperusteisella luvalla.

Migri epäsi luvan, koska Tšernjajevalla ei ollut voimassa olevaa passia. Hänen Venäjän passinsa oli juuri vanhentunut, eikä hän ­uskaltanut mennä Venäjän suurlähetystöön hakemaan uutta.

Migriä Tšernjajevan pelko ei vakuuttanut. Virasto totesi, että oleskelulupaa ei myönnetä, vaan Tšernjajeva karkotetaan Venäjälle.

Tšernjajeva valitti päätöksestä hallinto-­oikeuteen ja haki samalla Migristä sekä muukalaispassia että uutta tilapäistä oleskelulupaa. Hakijaa ei karkoteta näiden prosessien aikana, joten Tšernjajeva on saanut edelleen oleskella Suomessa ja tehdä töitään.

Pitkittynyt tilanne on kuormittava ja se on vaikuttanut Tšernjajevan työkykyyn.

”Olen koittanut tehdä töitä, koska se ­pitää minut pinnalla, elossa. Mutta keskittyminen on vaikeaa, kun en tiedä, joudummeko lähtemään Suomesta. Usein olen vain itkenyt ­sikiöasennossa”, Tšernjajeva sanoo.

Hallinto-oikeus hylkäsi syksyllä 2024 valituksen pysyvästä oleskeluluvasta, ja alkuvuodesta 2025 tuli siis Migrin päätös työluvan ­perumisesta.

Käänteet eivät Tšernjajevan onneksi jääneet siihen. Helmikuun alussa Maahanmuuttovirasto päättikin jatkaa hänen oleskelulupaansa kahdella vuodella. Myös työlupa palautettiin.

Pysyvää oleskelulupaa ei nytkään myönnetty, vaikka Tšernjajeva olikin rohkaistunut jo keväällä 2023 hankkimaan Venäjän passin. Tällä kertaa virasto ilmoitti perusteeksi niin sanotun lupakatkon. Tšernjajevan alkuperäinen määräaikainen oleskelulupa oli ehtinyt raueta ennen uuden luvan voimaantuloa. Pysyvän luvan ehdottomiin edellytyksiin kuuluu, että hakija on oleskellut maassa neljä vuotta yhtäjaksoisella luvalla.

Epätietoisuus tulevaisuudesta jatkuu.

---

Tilapäinenkin oleskelupa vaati Tšernjajevalta valituksia valitusten perään ja suomalaisen miesystävän Migrille kirjoittamia vakuutteluja siitä, että pariskunnan elämä ja toimeentulo ovat Suomessa.

Julkisessa keskustelussa Suomi haluaa ­hänen kaltaisiaan maahanmuuttajia.

”Maksan veroni, työllistän itseni ja ­muita ihmisiä, en ole hakenut oleskeluni aikana minkäänlaisia tukia. En ymmärrä miksi täällä pysymisestä tehdään niin vaikeaa. Olen ollut tässä limbossa jo kolme vuotta.”

Anna-Lena Lindberg Maahanmuuttovirastosta sanoo, että matkustusasiakirjaa edellytetään pysyvissä oleskeluluvissa tiukasti.

”Poikkeusperusteita siihen on hyvin rajallisesti”, Lindberg sanoo.

Migrin mukaan Tšernjajevan olisi pitänyt hakea Suomesta turvapaikkaa. Tšernjajeva ei ole halunnut aloittaa turvapaikkaprosessia, koska Suomen niin sanotussa kahden kaistan mallissa oleskelulupahakemus tyssäisi ­tähän – hakea voi vain jompaa kumpaa. Turva­paikkaprosessi itsessään on raskas ja pitkä.

Migrin kanta on, että ilman turvapaikkahakemusta ei voida selvittää, olisiko henkilö vaarassa Venäjällä.

Tšernjajevaa hallinto-oikeudessa edustaneen asianajaja Matti Rautakorven mukaan asia ei ole näin yksiselitteinen.

”Turvapaikkaprosessi on toki luotu sitä varten, että selvitetään, kohdistuuko henkilöön uhkaa. Mutta laissa on ehdoton palautuskielto henkilölle vaaralliseen maahan, eikä se ole riippuvainen siitä, onko hänellä jokin ­prosessi meneillään.”

Rautakorven mukaan ulkomaalaislain yleistavoite on, että kaikkien henkilöön kohdistettujen rajoitusten pitäisi olla perusteltuja. Passin puuttuminen estää useimmiten oleskeluvan, Rautakorpi sanoo.

”Migri kehottaa näissä tilanteissa hakemaan muukalaispassia.”

Sen kriteerit taas ovat hyvin tiukat. Tšernjajevalta evättiin myös muukalaispassi juuri Venäjän passin puuttumisen vuoksi.

”Onko näissä tilanteissa oikeasti tarpeellista olla myöntämättä oleskelulupaa”, ­Rautakorpi kysyy.

Rautakorven mukaan ulkomaalaislakia on jo vuosien ajan tiukennettu.

”Tiukennuksia tulee useita joka vuosi. Isoin ongelma on, että laki on eri aikoina laadittu, sekava ja tulkinnanvarainen. Maahanmuutto­viraston tulkintakäytäntö on myös tiukentunut.”

Lindbergin mukaan monivuotiset oleskelu­lupaprosessit ovat poikkeus, eivät sääntö. Monimutkaisissa tapauksissa pysyvien oleskelulupien käsittely on kuitenkin hänen ­mukaansa ruuhkautunut.

Rautakorven mukaan taas on ”valitettavan tavanomaista”, että oleskelulupaprosessi ­venyy vuosien mittaiseksi.

Jekaterina Tšernjajeva aikoo toistaiseksi jäädä Suomeen ja jatkaa pysyvän oleskelu-luvan hakemista.

”Olen turvassa täällä ja voin jatkaa työn-tekoa. Olen helpottunut”, hän sanoo.