Hallitus leikkaa taas kansanopistojen rahoitusta. Journalistikoulutusta uhkaa kulukuuri.

Hallitus leikkaa vapaan sivistystyön rahoituksesta ensi vuonna noin 11,4 prosenttia. Mitä se merkitsee journalismiopetukselle kansanopistoissa?

”Vapaan sivistystyön rahoituksesta on leikattu jo vuosina 2012, 2015 ja 2017. Olemme tosi kipurajalla, etenkin kun korona teki hallaa opiskelijamäärille ja siten myös opistojen taloudelle”, sanoo Suomen kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tytti Pantsar.

Kansanopistot selviävät näillä näkymin kahden miljoonan leikkauksella, joka vastaa noin 4,5 prosenttia niiden aiemmasta rahoituksesta. Esimerkiksi kesäyliopistoilta ja kansalaisopistoilta leikataan merkittävästi enemmän.

Pantsarin mukaan opistoilla ei enää ole mistä tinkiä. Ne käyttävät rahansa pääasiassa opettajien palkkoihin ja kiinteistöjen kuluihin. Säästöjä voidaan tavoitella vain vähentämällä toimintaa.

Ahtaimmalla ovat Pantsarin mukaan maakuntien opistot, joiden koulutustarjonta on perusrahoituksen varassa ja hakijamäärät kannattavuuden rajoilla. Oppivelvollisille ja eri maahanmuuttajaryhmille kohdennettu koulutus saa erityisavustusta. Siihen budjetissa osoitetaan lisää rahaa.

Esimerkiksi helsinkiläinen Laajasalon opisto on voinut rehtori Juha Matti Holopaisen mukaan kehittää järjestelmällisesti myös erikseen rahoitettujen kohderyhmien koulutusta. Siksi talous on vakaalla pohjalla. Journalismilinjoilla on tänä syksynä yhteensä noin 80 opiskelijaa.

Tampereella sijaitsevan Voionmaan koulutuskeskuksen koulutuspäällikkö Mervi Ylitalo sitä vastoin kertoo, että monimediallisen toimittajakoulutuksen resursseja on karsittu jo aiemmin. Esimerkiksi freelanceopettajien tunneista on tingitty. Käytännössä yhdeltä opettajalta edellytetään, että hänen tulisi hallita koko mediapaletti.

”Meillä on nyt määräaikainen linjan vetäjä, koska emme tiedä ensi vuoden rahoitusta. Työsuhteet ovat riippuvaisia siitä, tuleeko riittävästi opiskelijoita. Toistaiseksi toimittajalinja on alkanut joka vuosi.”

Turun Paasikivi-opistossa ei alkanut tänä syksynä lainkaan journalismin opintolinjaa, koska rehtori Mari Nurmion mukaan hakijoita oli vain muutama.

”Koronavuodet vähensivät yleisesti hakijamääriä, eivätkä ne ole palautuneet ennalleen.
Tämä yhdessä nyt toteutettavien leikkausten kanssa todella vaikeuttaa pitkän aikavälin suunnittelua.”

Kauhajoen opiston vt. rehtori Jussi Luoma sanoo, että toistaiseksi heidän radiotoimittajalinjansa tilanne on ”erittäin hyvä” opetuksen ja välineiden kannalta. Hän tiivistää seuraukset, jos esimerkiksi lähiopetuksesta on pakko säästää: ”Koulutuksesta leikkaaminen leikkaa valmistuvien opiskelijoiden taidoista osan pois.”