Median populismi-hype huipentui vuonna 2017

2010-luvun jälkipuolella sanasta ”populismi” muodostui monen maan mediassa kiertoilmaus äärioikeistolle.

Tämä selviää populismin käsitettä kartoittavasta tutkimuksesta, joka julkaistiin marraskuun Media, Culture & Society -lehdessä. Julkaisun ovat laatineet populismin tutkijat Niko Hatakka ja Juha Herkman.

Tutkijat analysoivat sanomalehtiä vuosilta 2000 – 2018. He selvittivät, millä tapaa journalistit ovat käyttäneet sanoja ”populismi” ja ”populisti” eri vuosina ja eri maissa. Tutkittu ajanjakso on kiinnostava, sillä se kattaa populististen liikkeiden nousun Euroopassa, Donald Trumpin valtaan astumisen ja brexitin.

Aineistoa kerättiin kuudesta maasta. Tutkimuskohteiksi valittiin Suomi, Ruotsi, USA, Iso-Britannia, Alankomaat ja Turkki. Suomen aineisto koostui yli neljästäsadasta Helsingin Sanomien artikkelista.

Tutkimus vahvistaa käsitystä, jonka mukaan populismi sanana yleistyi 2010-luvulla. Näin tapahtui kaikissa tutkituissa maissa.

Käsite myös muutti tuolloin muotoaan. Vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä populismi oli kielteinen käsite, jolla viitattiin yksittäisiin kansaa kosiskeleviin poliitikkoihin ja heidän taktiikoihinsa.

Tutkituista maista vain Hollannissa populismi tarkoitti jo tuolloin lähinnä äärioikeistolaisuutta. Muualla populisteiksi kutsuttiin yhtä hyvin vasemmistoa kuin oikeistoa.

2010-luvun jälkipuoliskolla käsitteen käyttö muuttui. Kaikissa tutkituissa maissa viittaukset sekä populismiin että oikeistopopulismiin moninkertaistuivat vuosina 2014 – 2017. Populismista muodostui kiertoilmaus äärioikeistolle ja sen edustamalle demokratiaa uhkaavalle ideologialle.

Tutkijat käyttävät mediatrendistä nimeä ”populistinen hype”. Tuolloin puhe oikeistopopulismista lisääntyi enemmän kuin oikeistopopulismin todellinen kansansuosio. Sen sijaan vasemmistopopulismin käsittelyssä vastaavaa hypeä ei ilmennyt.