Journalismi

Tekoäly luo näyttäviä kuvia, mutta uhkaako automatisointi jo kuvittajien työtä?

Onko kuvittajilla kohta enää töitä, kun kuka tahansa voi luoda verkossa haluamansa tyylisen kuvan muutamassa sekunnissa?

Aihe on puhuttanut kuvittajia jo jonkin aikaa. Varsinkin amerikkalaislähtöisellä Midjourney-ohjelmalla luodut kuvat ovat levinneet viime kuukausina laajalti sosiaalisessa mediassa. Isot amerikkalaiset aikakauslehdet ovat kuvittaneet juttujaan ohjelman luomilla kuvilla. Jutut ovat tosin toistaiseksi käsitelleet lähinnä tätä nimenomaista ilmiötä.

Midjourneyn lisäksi vastaavia verkossa toimivia ohjelmia ovat esimerkiksi Stable Diffusion, Imagen, Parti ja Craiyon.  Niiden toimintaperiaate on melko yhteneväinen. Ohjelmaan syötetään muutaman sanan kuvailu kuvan aiheesta ja tyylistä. Kuva on valmis hetkessä.

”Tekoälyn tekemissä kuvissa on aluksi oma vau-efektinsä, mutta visuaalinen maailmamme köyhtyisi aika nopeasti, jos kuvituksia alettaisiin tehdä enemmän sen avulla”, sanoo Kuvittajat ry:n puheenjohtaja, kuvittaja ja uutisgraafikko Maija Hurme.


Midjourneyn kuvissa oli alkuvaiheessa oma, tunnistettava, fantasiakirjallisuuden kuvittamiseen viittaava tyylinsä. Tämä johtui todennäköisesti ohjelman ensimmäisten käyttäjien mieltymyksistä. Tekoäly kuitenkin tekee kuvia millä tahansa tyylillä ja kenen tahansa kuvittajan tyyliä tavoitellen – myös elävien, ammatissa toimivien tekijöiden.

Isoimpana ratkaisemattomana ongelmana Maija Hurme näkeekin kuviin liittyvät tekijänoikeuskysymykset.

Tekoälyä opetetaan syöttämällä sen muistiin massiivinen määrä erilaisia ja erityylisiä kuvia: taidetta, kuvituksia, populaarikulttuuria, taiteilijoiden nimiä. Tekoäly luo kuvan näiden elementtien pohjalta.

Digitaalista taidetta muun muassa roolipeleihin tehnyt suosittu puolalaistaiteilija Greg Rutkowski pyysi Midjourneyta ja Stable Diffusionia jo poistamaan nimensä ja kuvansa tietokannoista, koska halusi omalla tyylillään generoitujen kuvien tulvan loppuvan.

Kuvia ei ainakaan tällä tietoa ole poistettu.

”Eettisesti kestävää olisi pyytää taiteilijalta ensin lupa, ja käyttää kuvia vasta sitten”, Hurme sanoo.  

On toistaiseksi epäselvää, kenelle tekoälylle luotujen kuvien tekijänoikeus lopulta kuuluu, Hurme pohtii.

 ”Syntyykö taiteilijalle tekijänoikeus hänen taiteensa pohjalta generoituihin uusiin kuviin? Vai onko tekijänoikeus koneelle tekstikomennon muotoilleella henkilöllä, vai ohjelmistolla, jolla kuva on luotu? Kuka saa hyödyntää sitä kaupallisesti? Joka tapauksessa ollaan tekijänoikeusnäkökulmasta heikoilla jäillä, jos aletaan tehdä rahaa kuvalla, joka on generoitu olemassa olevan taiteilijan tyyliä mukaillen.”

Hurme lisää, että kuvia verkossa luovia ohjelmia on jo nyt useita, ja niitä on varmasti tulossa lisää. Tämä voi johtaa siihen, että taiteilijat joutuvat lähettämään pyyntöjä kuviensa poistamisesta monelle eri taholle.

”Niitä sitten kuunnellaan tai ei kuunnella”, Hurme sanoo.

”Freelancereiden työaika on nykyiselläänkin kortilla, ja nyt sitä menisi vielä tällaiseen taisteluun. Senkin takia olisi niin tärkeää, että taiteilijalta olisi kirjallinen lupa siihen, että hänen nimeään on mahdollista käyttää kuvien luomisessa.”

Greg Rutkowskin tapauksessa netti alkoi jo täyttyä kuvista, jotka hakukoneet löytävät hänen nimellään, vaikka ne eivät ole hänen tekemiään.

”Se on hänen taiteilijuudelleen ja toimeentulolleen haitallista”, Maija Hurme sanoo.

 ”Entä jos joku tekee minun tyylilläni jotain henkilöä loukkaavan kuvan, ja kuva löytyy kuvahaulla minun nimelläni? Tilanne olisi todella ahdistava.”

Kuvittaja Karstein Volle teetti tähän juttuun kuvituksen myös Midjourney-ohjelmalla,
tekstikomennolla ”Korvaako tekoäly kuvittajat?”.
Yllä Midjourneyn kuvitus, jutun pääkuvana Vollen oma piirros.

Kuvittajia huolettaa, että mediatalot säästämisen tarpeessaan innostuvat tekoälykuvituksista, ja että ne pitävät koneella teetettyjä kuvia suurelle yleisölle riittävän hienoina. Kuvituksen tilaaminen ei ole halpaa, mutta tekoälyn avulla se on huomattavasti aiempaa halvempaa.

Maija Hurme panee viime kädessä toivonsa siihen, että lukijat arvostavat laatua ja käsityön tuntua.

”Esimerkiksi The New York Times tilaa runsaasti kuvituksia. Se lisää juttuihin oman persoonallisen näkökulmansa. Haluan uskoa, että oikean kuvittajan tekemä kuvitus on jatkossakin osa kokonaisvaltaista elämystä, joka lukijalle kannattaa tarjota.”


Samaan havaintoon kertoo päätyneensä norjalaislähtöinen, Helsinkiin kotiutunut kuvittaja-sarjakuvataiteilija Karstein Volle. Volle on testannut Midjourneyta aktiivisesti syksyn ajan. Aluksi huoli kuvittamisen tulevaisuudesta oli suuri, hän sanoo.

”Mutta nyt kun olen kokeillut ohjelmaa enemmän, en ole enää huolissani. Tekoäly on monessa tyylilajissa alkeellinen. Jos Midjourneylta pyytää esimerkiksi näköiskuvaa jostakin hiemankin vähemmän tunnetusta taiteilijasta, tulokset ovat huvittavan heikkoja.”

Vollen mukaan ihmisten visuaalinen mielikuvitus on keskimäärin rajallinen. Siksi tekoälylle annetut kuvituspyynnöt ja kuvatkin ovat suurimmaksi osaksi toisteisia ja tylsiä.

”Visuaalisen alan ammattilaiset taas ovat ruokkineet ja harjoittaneet mielikuvitustaan kouluttautuessaan alalle. Siksi taiteilijan tekemä kuva on usein kiinnostavampi, tekniikasta riippumatta”, Volle sanoo.

”Olen kyllä huomannut, että ihmiset saavat Midjourneylla aikaiseksi kivan näköisen kuvan, ja ajattelevat hetken aikaa olevansa Jeff Koons tai Andy Warhol. Mutta ehkä se menee ohi.”