Tutkittua

Politiikan journalismi ei muuttunutkaan viihteeksi

2010-luvun kynnyksellä uskottiin, että politiikan journalismi tulisi liukumaan kohti keltaisen lehdistön tyyliä. Tämän tutkimuksen perusteella ennustus ei käynyt toteen. Kriittisyys ja objektiivisuus ovat säilyttäneet arvonsa. Perinteinen journalismin eetos ohjaa yhä politiikantoimittajia.

Tämä selviää tutkimuksesta Political journalism content in a new era: the case of Finnish newspapers, 1995–2015, jonka julkaisi tammikuussa European Journal of Communication. Tutkimuksen on laatinut Tampereen yliopiston viestinnäntutkija Jari Väliverronen.

Julkaisussa Väliverronen analysoi viime vuosikymmenien muutoksia politiikan journalismissa. Aineistoksi valikoitui 2620 artikkelia vuosien 1995 – 2015 Aamulehdestä, Iltalehdestä ja Helsingin Sanomista.

Menetelmänä käytettiin vertailevaa sisältöanalyysia. Julkaisu on osa kansainvälistä tutkimusten kokonaisuutta, jossa selvitetään, miten sanomalehtien sisällöt ovat muuttuneet vuosikymmenestä toiseen.

Etukäteen tutkija oletti, että tällä vuosituhannella lehdissä olisi siirrytty poispäin perinteisestä päätöksentekoon keskittyvästä journalismista. Moista trendiä ei kuitenkaan näkynyt Helsingin Sanomissa tai Aamulehdessä. Politiikan journalismi keskittyi edelleen 2010-luvulla päätöksistä uutisoimiseen ja päätöksenteon analysoimiseen.

Vanhimmassa aineistossa Iltalehti poikkesi tyyliltään muista lehdistä. Ero huipentui vuonna 2005. Silloin lehdessä julkaistiin melko paljon artikkeleita, joissa käsiteltiin politiikan sijaan poliitikkojen yksityiselämää.

Sen jälkeen Iltalehti alkoi lähestyä muiden lehtien linjaa. Vuoden 2015 aineistossa erot lehtien välillä olivat kutistuneet vähäisiksi. Päätöksenteko oli tuolloin kaikissa kolmessa lehdessä yhtäläisesti poliittisen journalismin tärkein aihe.

Merkittäviä eroja löytyi kuitenkin edelleen tekstien näkökulmista. Helsingin Sanomat painotti neutraaliutta hieman enemmän kuin Iltalehti.

Tutkimuksen voit lukea täältä.