Journalismi

Freelancereiden ansiotaso laski – ”Mietin, kauanko jatkan toimittajana”

Freelancereiden ansiotaso on pudonnut kahden viime vuoden aikana, ilmenee Journalistiliiton teettämästä freelancereiden työmarkkinatutkimuksesta.

Freelancerin keskimääräinen kokonaislaskutus oli vuonna 2020 noin kahdeksan prosenttia pienempi ja tulot noin kolme prosenttia pienemmät kuin kaksi vuotta aiemmin. Euroina pudotus oli laskutuksessa 2 800 euroa ja tuloissa 800 euroa.
Kokonaisuudessaan freelancerin vuoden 2020 keskimääräinen kokonaislaskutus oli 32 900 euroa ja verotettava tulo 25 500 euroa. Vähiten ja eniten ansaitsevien välinen kuilu kasvoi.

Liiton edunvalvontajohtaja Petri Savolaisen mukaan ansiotason pudotus kertoo viime vuoden koronakurimuksesta. Pidempiaikainen ongelma on, että monen freelancerin mahdollisuudet neuvotella työnsä ehdoista ovat heikot tai olemattomat.

Sekä vuonna 2018 että vuonna 2020 näin koki noin 40 prosenttia vastaajista.


Freelancetoimittaja Marko Ollonqvist, 34, tunnistaa tutkimuksen tulokset arjestaan.

Hänen pääasiallinen tulonlähteensä olivat pitkään jääkiekkoaiheiset jutut ja editointityö urheilun verkkosivustoille, kuten Urheiluvedoille, Laitataklaukselle ja NHLSuomelle.

Vuosina 2018 – 2020 Ollonqvist työskenteli urheilusivustolle Kanadan Torontosta käsin ja myi lisäksi uutisjuttuja paikallisista aiheista Lännen Medialle. Sitten työt urheilusivustolle hiipuivat koronaan, ja Lännen Mediakin kutistui Alman ja Sanoman lehtikaupoissa.

”Suomeen palattuani uusia asiakkaita oli lähes mahdotonta löytää”, Ollonqvist sanoo.

Nyt Ollonqvist asuu Saksassa, mistä löytyi töitä salibandyvalmentajana. Jotkut suomalaiset tiedotusvälineet ovat olleet kiinnostuneita paikallisista uutisista, mutta työn ehdoissa ei juuri ole neuvotteluvaraa. Urheilusivustoista yhä useampi on klikkiperusteisesti maksava jätti, joten palkoille pääsisi vain monella kohuotsikolla päivässä, Ollonqvist sanoo.

Viime aikoina Ollonqvist on tehnyt kirjoitus- ja käännöstöitä pääasiassa muille kuin media-alan yrityksille freelancetyöpalvelu UpWorkin kautta. Kirjoittamisesta kertyvien tulojensa hän arvioi pienentyneen viime vuosina sadoilla euroilla kuukaudessa.

Kun Ollonqvist 2010-luvun alussa kuuli opiskelijahausta media-alan koulutukseen, hän ajatteli, että tuossa on minun kutsumukseni.

”Nyt mietin, kauanko jatkan toimittajana”, Ollonqvist sanoo.


Tulojen putoamisesta huolimatta kaksi kolmesta vastaajasta kertoo haluavansa jatkossakin työskennellä mieluiten freelancerina. Vaikka oma aineellinen hyvinvointi tyydyttää vain joka toista vastaajaa, henkiseen hyvinvointiinsa on vähintään melko tyytyväisiä yli kaksi kolmannesta.

Helsinkiläisen toimittajan Kaisa Viitasen, 45, pitää freelancerina vapaus päättää, mitä töitä tekee, mihin aikaan päivästä ja kenen kanssa. Silti myös hän tuskailee rahasta etenkin silloin, kun epäsäännölliset tulot eivät tahdo riittää elämiseen.
Viitanen tekee sekä journalismia että viestintää, ja takavuosina hän kirjoitti kaksi siirtolaisuutta käsittelevää tietokirjaa apurahoilla. Tulot journalismista junnaavat, hän sanoo.

”Juttupalkkioihin ei tule indeksikorotuksia, eikä palkkio usein vastaa työmäärää.”

Etenkin isoihin lehtijuttuihin liittyy usein paljon työtä, jota palkkio ei kata: sähköpostittelua jutun suunnittelu- ja tarkistusvaiheessa, taustatöitä, monia haastatteluja ja matkustamista.

”Tyypillinen palkkio on 800 euroa. Palkkiosuositus freelancerin päivän työstä on 536 euroa, eli kaiken pitäisi tapahtua puolessatoista päivässä. Lisäksi palkkio ei ole palkka, vaan siitä on maksettava työn kulut ja sosiaaliturva.”

”Joskus poikkeuksellisen työlään jutun palkkiota saa korotettua 50 tai 100 euroa. Mutta usein lehden vakipalkkion pitää kelvata, tai juttua ei osteta.”

Toimeksiantoja varmistaakseen Viitanen on opetellut käsikirjoittamaan videoita. Kirjaprojekteista on kertynyt erityistä substanssiosaamista, jota voi hyödyntää monella tavalla.

”Pyrin myös työskentelemään monelle toimeksiantajalle, jotta jostain löytyisi aina mielekästä keikkaa”, Viitanen sanoo.


Journalistiliitto pyrkii vaikuttamaan freelancetyön ehtoihin muun muassa lainsäädäntöhankkeissa.

”Tekijänoikeuslakia uudistettaessa on taattava freelancereille kohtuullinen korvaus tekijänoikeuksista. Euroopan komission lainsäädäntöhanke tuo toivottavasti liitoille oikeuden neuvotella palkkioista kollektiivisesti freelancereiden puolesta. Arjessa ohjeistamme mediataloja kohtuullisista palkkioista ja sopimusehdoista”, Petri Savolainen sanoo.

Freelancereiden työmarkkinatutkimus 2020

Vastaajia 221. Vuoden 2018 tutkimuksessa vastaajia oli 253.

Toteutettiin kesällä 2021. Tulokset julkaistiin lokakuussa 2021.

Kymmenes freelancereiden työmarkkinatutkimus.

Tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein.

Toteuttaja Kantar TNS.