Ilmastouutisia kuvittavat jääkarhukuvat voisi unohtaa kokonaan, sanoo tutkija Jenni Niemelä–Nyrhinen Tampereen yliopistosta. Jääkarhukuvilla on aikanaan ollut roolinsa ilmastokriisin tuomisessa tutuksi ihmisille, mutta nykyään ne eivät enää palvele lukijaa eivätkä aktivoi toimimaan.
”Jääkarhukuva ei kerro ainakaan siitä, että jutussa olisi tarjolla jotain uutta informaatiota”, Niemelä-Nyrhinen toteaa.
Hän tutkii kollegansa Niina Uusitalon kanssa sitä, miten journalismissa voisi uudistaa tapoja kuvittaa ilmastokriisiä.
Ilmastokriisin kuvasto on tutkimuksen perusteella hyvin yksipuolista. Samat kuva-aiheet toistuvat tiuhaan. Tyypillistä kuvastoa ovat jääkarhujen lisäksi esimerkiksi jäätiköt, luonnonkatastrofit ja tehtaiden tupruttavat savupiiput.
Samanlaista kuvastoa on myös monissa suomalaisten tiedotusvälineiden jutuissa, jotka käsittelevät IPCC:n elokuussa ilmestynyttä raporttia. Journalisti kysyi kahdeksan tiedotusvälineen edustajalta, millä perusteella niiden verkkojuttuihin on valittu pääkuvat tai ensimmäiset valokuvat, ja mitä he ajattelevat ilmastojuttujen kuvittamisesta ylipäätään.
Niemelä-Nyrhinen toteaa, että tutkimusten mukaan dystooppinen kuvasto herättää tunteita, kuten pelkoa ja syyllisyyttä, mutta jää kaukaiseksi ja voi myös lamaannuttaa.
”Minäkin ohitan uutisia ilmastoraporteista, koska en jaksa sitä katastrofia niin paljon. Katastrofikuva ei minulla helpota asian vastaanottamista yhtään”, Uusitalo kertoo.
Sen sijaan kaksikko toivoo kuviin ihmisiä, paikallisuutta ja keskeneräisiäkin ratkaisuehdotuksia.
”Kuvilla voisi olla mahdollista saada ihmiset tuntemaan, että nämä asiat liittyvät minuun ja minulla on toimintamahdollisuuksia”, Niemelä-Nyrhinen sanoo.
Silläkin on väliä, millaisia ihmisiä kuvissa näkyy. Tutkimusten mukaan poliitikot ja aktivistit ovat tyypillistä ilmastokriisin kuvastoa, mutta poliitikkojen kuvat voivat vähentää lukijan tai katsojan uskoa omiin toimintamahdollisuuksiinsa. Aktivistien kuvat puolestaan vieraannuttavat, jos lukija ei koe aktivistien toimintatapoja omikseen.
Jääkarhukuvat tunnistetaan, mutta ne tuntuvat etäisiltä, Niemelä-Nyrhinen kertoo.
Uusitalo toteaa, että ilmastokriisiä ei tarvitse näyttää etäisenä katastrofina, vaan kuviin voi etsiä esimerkkejä myös Suomesta ja näyttää pieniäkin asioita, jotka muuttuvat paikallisesti.
Kaksikko ei toivo kuvaston alkavan toistaa jatkossa jotain uutta kaavaa vaan monipuolistuvan. Se vaatii toimituksissa pitkäjänteistä työtä, esimerkiksi oman kuvapankin kokoamista.
”Eihän sitä hetkessä pysty muuttamaan, koska myös kansainväliset kuvatoimistot tarjoavat tietynlaista ilmastonmuutoskuvitusta”, Uusitalo toteaa.
Seuraavat kahdeksan kuvaa on julkaistu IPCC:n ilmastoraporttia käsittelevissä verkkojutuissa 9. elokuuta eri tiedotusvälineissä. Niitä kommentoivat tiedostuvälineiden edustajat.

Helsingin Sanomat
Kuvituksen tehnyt HS:n kuvatoimittaja-lehtikuvaaja Kimmo Taskinen:
”Minulla oli ilmastoaiheisia kuvitusraakileita jo kymmenen vuoden takaa, eli kuvitus oli aika pitkälle tehty. Työstin sitä miljoonan muun työn ohessa edellisellä viikolla ja viimeistelin julkaisupäivänä.
Verkkoversiossa on alhaalla pingviinejä ja jääkarhu, jotka ovat mahdollisimman karmeita kliseitä. Siksi kuvituksesta tehtiin printtiin versio, jossa öljyä tippuu tiimalasin rakosesta liekkeihin. Yksi syy viilaamiselle oli, että halusimme kuvituksen liittyvän enemmän Suomeen. Tulipalo oli hyvin ajankohtainen, koska metsäpaloja riehui siellä sun täällä.
Toisaalta jääkarhu on hyvin käytetty, mikä kertoo, että se on aika tehokas.”

Ilkka-Pohjalainen / STT
Kuvan valinnut STT:n toimitussihteeri Jukka Annala:
”En halunnut perinteistä puhuva pää -tyyppistä kuvaa. Kuva jääkarhuista Pohjois-Venäjällä jätteiden keskellä näytti riittävän hätkähdyttävältä. Se alleviivaa uutisaiheen tärkeyttä.
Yleensä kuvatoimitus laittaa tarjolle juttuaiheisiin liittyviä kuvia. Se on ensisijainen kuvalähde, josta valikoin kuvia. Se sanelee jo aika paljon. Minulla on varmaan ollut ajatuksena, että kuva voi olla jostain päin maailmaa, jossa maapallon lämpenemisen joitakin puolia on nähtävillä.”
Kuva Ilkka-Pohjalaisessa julkaistuun juttuun valittiin STT:llä, ja siksi kommentti on pyydetty sieltä.

Ilta-Sanomat
Ilta-Sanomien visuaalisesta toimituksesta vastaava kehityspäällikkö Juha Niemi:
”STT:n juttuihin etsitään aika nopeasti sopivaa arkistokuvaa. Pääkuvitukseksi on löytynyt Reutersin uutisvideo. Veikkaan, että verkon toimitussihteeri on lisännyt juttuun videon ja kuvat.
Kuvat vaikuttavat siltä, että on haluttu vain kuvittaa juttua rytmin takia. Ensimmäinen kuva ei voisi olla esimerkiksi etusivun nostokuva, koska varsinkin pieneltä ruudulta on vähän vaikea edes hahmottaa, että siinä on jäävuori. Sinänsä tykkään kuvasta.
Ei meillä ohjeisteta erikseen, että tätä aihepiiriä kuvitetaan näin. Juttuihin haetaan totuudenmukaisia, tuoreita ja puhuttelevia kuvia.”

Yle
Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan visuaalisen journalismin tuottaja Tatu Blomqvist:
”Jutussa on grafiikkaa, valokuvia ja asiantuntijavideo. Se on aika tyypillistä isoissa ilmastonmuutosjutuissa. Kuvia olivat toimittamassa toimittaja, graafikko ja pari kuvatoimittajaa.
Jutun kärki oli riskeissä, joten elokuulta oleva ajankohtainen maastopalokuva Euroopasta oli hyvin perusteltu valinta. Totta kai Suomessakin tapahtuu asioita, mutta ilmastonmuutos on globaali asia.
Ilmastonmuutos on vaikeasti kuvitettava ainakaan siten, että sitä voisi kuvittaa yhdenlaisilla kuvilla. Kuvista täytyy keskustella jatkuvasti ja käydä juttutasolla läpi valintoja.”

Keskisuomalainen
Kuvan valinnut Keskisuomalaisen toimittaja Rai Suihkonen:
”Toimittajat valitsevat kuvat verkkovuorossa, jossa päivitetään Uutissuomalaisen verkko-osiota yhteistyölehdissä. Kuvitamme STT:n jutut yleensä Lehtikuvan aineistolla.
Taisin laittaa kuvahakuun hakusanaksi ihan ilmastonmuutos. Aika nopeasti löytyi pääkuva Amazonin sademetsästä. IPCC:n raportissa heräteltiin, että työtä on tehtävänä paljon, joten valitsin kuvan sen herättelevyyden takia. Dramaattisimmat ja häkellyttävimmät kuvat tulevat maailmalta.
Etsin juttuun myös aihetta kommentoineen YK:n pääsihteerin kuvan. Siten saatiin henkilö mukaan. Loppuun laitoin vielä arkistokuvan ilmastomielenosoituksesta eduskuntatalon edestä, jotta juttu tuli lähemmäs suomalaisia.”

Turun Sanomat
Ilmatieteen laitos ilmastopaneelin raportista: Suomi yksi nopeiten maailmassa lämpenevistä alueista
Turun Sanomien kuvaajien päällikkö Riitta Salmi:
”Kuvan STT:n juttuun valitsi Turun Sanomien vuorossa oleva verkkotoimittaja. Kuva on oman kuvaajan ottama joltain metsäkeikalta.
Se on ihan kaunis metsäkuva. Tietenkin voi kysyä, pitääkö olla kaunis kuva, kun ilmastoraportti ei anna kauhean valoisaa kuvaa asioiden tolasta. Jutussa ei nosteta metsää erityisesti esiin, mutta muuten metsistä ja metsästrategiasta on puhuttu paljon.
Jos on tällainen globaali ongelma, viestiä tehostaa, ettei sitä ulkoista kauhean kauas omasta elinympäristöstä. Ylipäätään meillä on linjaveto, että lähdemme paikallisen kautta, kun se on mahdollista. Silloin asiat saadaan lähemmäs ihmistä.”

Kaleva
Kuvan valinnut Kalevan toimittaja Heikki Uusitalo:
”Kun tulee STT:n juttu, joka on ehdottomasti julkaistava, aika pikaisesti pitää löytää kuva. Luin juttua ja totesin, että päästöjen vähentäminen on yksi asia, joka raportissa nostetaan esille. Sen vuoksi olen päätynyt kuvaan hiilivarastoista. Kuva on Kaleva Mediaan kuuluvan Raahen Seudun kuvaajan ottama.
Jos nyt saisin käyttää hetken kuvittamiseen, hakisin varmaan kuvan päästöistä. Raportissa kuitenkin ensin tuodaan esiin, että päästöjä on leikattava, ja vasta sen jälkeen todetaan, että ilmakehästä on sidottava hiiltä.
Jos minulla on kaksi tasavertaista kuvaa, mieluummin käytän sen, joka on lähellä meidän lukijakuntaamme ja aluettamme.”

Kauppalehti / Tekniikka & Talous
Jutun kirjoittanut ja kuvan siihen valinnut Tekniikka&Talouden toimittaja Rosa Lampela:
”Valitsin kuvan, koska se oli tuore. Kuva on Kreikan suurista maastopaloista, jotka konkretisoivat ilmastokriisiä yleisölle. Niin kuva kuin raportin viesti olivat aika dramaattisia.
Kun käytetään kuvia ulkomailta, yleisölle voi tulla virheellinen käsitys, että ilmastokriisi ei koske vielä meitä täällä. Ilmastojuttujen kuvitusta voi kritisoida tästä näkökulmasta.
Meidän ilmastojutuissamme on esimerkiksi aurinkopaneeleja ja tuulimyllyjä. Perinteisesti alalla on nyrkkisääntö, että kuvat ihmisistä ovat kiinnostavia. Me teemme insinöörien ammattilehteä, ja insinöörejä kiinnostavat kaaviot ja laitteet.”

Uusimmassa lehdessä
- Journalistit toivovat viimein pääsevänsä raportoimaan tuhotusta Gazasta vapaasti. Miten sotauutisointi onnistui?
- Yhdistykset haluavat liiton johtoon inhimillisen journalismin puolustajan, joka pärjää työehtoneuvotteluissa
- Puheenjohtajan on katsottava kevään huolia kauemmas
- Yleläiset jäivät odottamaan, kuka saa potkut. ”Nyt katselen ikkunasta järvelle”, sanoo Tapio Termonen.